Foorumi   Blogi   Linkit   Kanjikaveri  

Vertaile ja rinnasta

← Edellinen (Samankaltaisuuden ilmaiseminen) | Sisällysluettelo | Seuraava (Helppo ja vaikea) →



「方」:n ja 「よる」:n monet käyttötavat

Jos olet ihmetellyt kuinka asioita vertaillaan japaniksi, niin äläpä ihmettele enää. Nyt opimme kuinka käyttää ilmaisuja 「方」 ja 「より」 kahden asian toisiinsa vertaamisessa. Opimme matkan varrella myös muita 「方」:n ja 「よる」:n käyttötapoja.

「方」:n käyttäminen vertailuissa

Substantiivi 「方」 luetaan 「ほう」, kun sillä tarkoitetaan suuntaa tai suuntausta. Sama kanji voidaan lukea myös 「かた」, jolloin sitä käytetään sanan 「人」 kohteliaanpana versiona. Mutta sillä ei ole nyt merkitystä. Kun käytämme substantiivia 「方」 ilmaisemaan suuntaa, voimme käyttää sitä vertailuissa sanomalla että tietyn asian tapa on parempi, huonompi jne. kuin toinen tapa. Kieliopillisesti se toimii kuiten mikä tahansa muukin substantiivi.

Esimerkit

Käytä partikkelia 「の」 substantiivien kanssa.
(1) ご飯の方がおいしい。- Riisi on herkullisempaa. (kirj: Riisin tapa on herkullinen.)
(2) 鈴木さんの方が若い。- Suzuki-san on nuorempi. (kirj: Suzukin tapa on nuori.)

Kieliopillisesti 方 ei eroa tavallisesta substantiivista.
(3) 学生じゃない方がいいよ。- On parempi olla olematta opiskelija. (kirj: Opiskelijana ei olemisen tapa on hyvä.)
(4) 赤ちゃんは、静かな方が好き。- Pidän hiljaisista vauvoista enemmän. (kirj: Mitä tulee vauvoihin, hiljainen tapa on miellyttävä.)

Hankala osa verbien vertailemisessa on aikamuotojen käyttö. Myönteisten verbien täytyy olla aivan täysin syyttä aina menneessä muodossa.
(5) ゆっくり食べた方が健康にいいよ。- Terveydelle parempaa on syödä hitaasti.
(6) こちらから行った方が早かった。- On nopeampaa menää täältä suunnasta.

Sama asia ei päde kielteisiin verbeihin.
(7) マトリックス・レボリューションを観ない方がいいよ。- On parempi olla katsomatta "Matrix Revolutionia".

Kielteinen verbi on menneessä muodossa vain silloin kun vertailu koskee jotain menneisyydessä tapahtunutta.
(8) そんなに飲まなかった方がよかった。- Oli parempi, ettei juonut niin paljon.

「より」:n käyttäminen vertailuissa

Voit ajatella 「より」:n olevan 「方」:n vastakohta. Se tarkoittaa "mieluummin kuin" tai "vastakohtana". Se liitetään suoraan minkä tahansa sanan perään. 「より」:a käytetään yleensä yhdessä 「方」:n kanssa ilmaisemaan jotakin "Tämä suunta on parempi vastakohtana tuolle suunnalle" tapaista.

Esimerkit

(1) 花より団子。
- Dango mieluummin kuin kukkaset. (Tämä on hyvin kuuluisa sananlasku.)

(2) ご飯の方が、パンよりおいしい。
- Riisi on herkullisempaa kuin leipä. (kirj: Riisin tapa on herkullinen vastakohtana leivälle.)

(3) キムさんより鈴木さんの方が若い。
- Suzuki on nuorempi kuin Kim. (kirj: Suzukin tapa on nuori vastakohtana Kimille.)

Tiedoksi niille, jotka ovat kiinnostuneita sananlaskun merkityksestä: dango on makea riisijauhoista leivottu herkku, joita myydään usein erilaissa juhlissa ja festifaaleilla. Sananlasku tarkoittaa, että ihmisiä kiinnostaa enemmän tämä herkku kuin kukkien katselu, joka viittaa 「花見」-tapahtumaan, joilloin ihmiset lähtevät ulos katselemaan kirsikankukkia (ja vetämään kännit). Sanonnan syvempi merkitys, kuten kaikkien hyvin sananlaskujen, riippuu siitä miten sitä käytetään.

Ei tietäänkään ole olemassa mitään sääntöä, jonka mukaan 「より」:a täytyy käyttää yhdessä 「方」:n kanssa. Asioiden toinen tapa voidaan poimia kontekstista.
(鈴木) 毎日仕事に行くのが嫌だ。- En pidä joka päivä töihin menemisestä.
(スミス) 仕事がないよりましだよ。- Ei se ole niin kauheaa kuin ettei olisi työtä ollenkaan.

「より」:in liittyvät sanat eivät tarvitse aikamuotoa. Huomaa, että seuraavassa lauseessa, että 「より」:n edessä oleva 「食べる」 ei-menneessä muodossa vaikka 「方」:n edessä oleva 「食べる」 on menneessä muodossa.
(1) ゆっくり食べた方が早く食べるよりいい。- On parempi syödä hitaasti mielummin kuin nopeasti.

「より」:n käyttäminen superlaatiivina

「より」:a voidaan käyttää myös kysymyssanojen, kuten 「誰」、「何」 tai 「どこ」, kanssa muodostamaan superlatiivi vertailussa, jossa verrataan kaikkeen muuhun. Tässä tapauksessa, vaikkei se olekaan pakollista, on yleistä lisätä viel partikkeli 「も」 「より」:n perään.

Esimerkit

(1) 商品の品質を何より大切にしています。
- Me arvostamme tuotteen laatua enemmän kuin mitään muuta.

(2) この仕事は誰よりも早くできます。
- Osaan tehdä tämän työn nopeammin kuin kukaan muu.

「方」:n käyttäminen tekotavan ilmaisemisessa

「方」 voidaan liittää verbin vartaloon, joilloin se ilmaisee tapaa tehdä kyseinen verbi. Tässä käytössä 「方」 luetaan 「かた」 ja saadusta yhdistelmästä tulee substantiivi. Esimerkiksi 「行き方」(いきかた) tarkoittaa "tapa mennä" eli "menotapa" ja 「食べ方」(たべかた) "tapa syödä" eli "syömistapa". Käytät todennäköisesti tätä ilmausta kun kysyt kuinka jotain pitäisi tehdä.

Esimerkit

(1) 新宿の行き方は分かりますか。
- Tiedätkö kuinka Shinjukuun mennään?

(2) そういう食べ方は体によくないよ。
- Sillä tavalla syöminen ei ole hyväksi ruumiillesi.

(3) 漢字の書き方を教えてくれますか?
- Opettaisitko minulle kuinka kanjeja kirjoitetaan?

(4) パソコンの使い方は、みんな知っているでしょう。
- Kaikki varmaankin tietävät kuinka käyttää tietokonetta.

Kun verbi muutetaan tähän muotoon, on tuloksena substantiivilauseke. Joskus tämä vaatii muutoksia partikkeleihin. Esimerkiksi, 「行く」:un yleensä liittyy kohde (「に」- tai 「へ」-partikkeli), kun taas 「行き方」 on substantiivilauseke, jolloin esimerkistä (1) tulee 「新宿の行き方」 tutun 「新宿に行く」:n sijaan.

「によって」:n käyttäminen riippuvuuden ilmaisemisessa

Kun halutaan sanoa "X:stä riippuen", voidaan tämä tehdä japanissa yksinkertaisesti liittämällä 「によって」 X:ään.

Esimerkit

(1) 人によって話が違う。
- Tarina on erilainen henkilöstä riippuen.

(2) 季節によって果物はおいしくなったり、まずくなったりする。
- Hedelmästä tulee hyvän tai pahanmakuinen vuodenajasta riippuen.

Tämä on yksinkertaisesti 「よる」:n te-muoto, kuten seuraavasta yksinkertaisesta muutoksesta voi nähdä.
(和子) 今日は飲みに行こうか?- Lähdetäänkö juomaan tänään?
(大樹) それは、裕子によるね。- Se riippuu Yuukosta.

Tietolähteen osoittaminen käyttäen 「によると」:a

Toinen 「よる」:n sisältävä ilmaus on käyttää sitä kohteen ja määrätyn koditionaali 「と」:n kanssa osoittamaan tiedon lähdettä. Suomeksi tämä kääntyy "X:n mukaan", jossa 「によると」 liitetään X:ään.

Esimerkit

(1) 天気予報によると、今日は雨だそうだ。
- Säätiedotuksen mukaan, kuulin, että tänään sataa.

(2) 友達の話によると、朋子はやっとボーイフレンドを見つけたらしい。
- Ystäväni jutun mukaan, näyttäisi siltä, että Tomoko on vihdoinkin löytänyt poikaystävän.

← Edellinen (Samankaltaisuuden ilmaiseminen) Sisällysluettelo Seuraava (Helppo ja vaikea) →