| Edellinen | | Kieliopin sisällysluetteloon | | Seuraava |
Tässä kappaleessa opitaan lisää erittäin yleisiä partikkeleja, joiden avulla voidaan liittää sanoihin hyvin moninaisia merkityksiä, kuten se, että kyseessä on tekemisen kohde (suora objekti), liikkeen kohde (epäsuora objekti) tai keino/väline (konteksti). Nämä asiat opittuasi osaat jo sanoa hyvin monipuolisia yksinkertaisia lauseita koreaksi: osaat sanoa mitä olet tekemässä, missä teet ja millä välineellä. Lisäksi osaat kertoa eri asioiden sijainnin sekä vaikkapa mistä mihin joku on menossa tai mistä mihin jokin asia kestää.
Partikkeli 를/을 ilmaisee toiminan kohdetta eli verbin suoraa objektia. Kuten muutkin partikkelit, se liitetään suoraan substantiivin perään ja äännetään niin kuin se olisi osa itse sanaa. Jos sana loppuu vokaaliin, käytetään muotoa 를 ja jos sana loppuu konsonanttiin, niin käytetään muotoa 을.
| Substantiivi + partikkeli 를/을 = suora objekti |
| Vokaaliloppuiset substantiivit: lisää 를 substantiivin perään, esim. 물고기를 |
| Konsonanttiloppuiset substantiivit: lisää 을 substantiivin perään, esim. 물을 |
Edellisessä kappaleessa oli esimerkkinä lause:
| 민수는, 지금 먹어요. | Minsu syö nyt. |
Nyt siis osaamme kertoa mitä Minsu syö, vaikkapa hampurilaista. Koska hampurilainen on verbin "syödä" suora kohde, niin käytämme tässä tapauksessa tietysti objektipartikkelia.
| 민수는, 지금 햄버거를 먹어요. | Minsu syö nyt hampurilaista. |
Lisää esimerkkejä suoran objektipartikkelin käytöstä:
| 김밥을 먹어요 | Syön kimbapia. |
| 소주를 마셔요? | Juotko sojua? |
| 안띠가 매일 한국어를 공부해요. | Antti opiskelee koreaa joka päivä. |
| 난 연애 편지를 써요. | Minä kirjoitan rakkauskirjeen. |
| 그녀가 친구를 마나요. | Hän tapaa ystävän(sä). |
| 학생이 교과서를 읽어요. | Opiskelija lukee koulukirjaa. |
| 엄마는 노래를 불러요. | Äiti kutsuu laulua. (Äiti laulaa laulua.) |
| 영수는 핀란드어를 잘 말해요. | Yongsu puhuu hyvin suomea. |
| 아빠는 음악을 좋아해요. | Iskä tykkää musiikista. |
Joskus suoran objektin käyttö ei ole niin ilmeistä suomen kannalta ajateltuna.
| 버스 를 타요. | Ratsastan bussia. (Olen bussin kyydissä.) |
| 길을 걸어요. | Kävellä tietä. (Kävellä pitkin tietä.) |
| 다리가 강을 건너가요. | Silta ylittää jokea. (Silta ylittää joen.) |
| 산을 올라요. | Kiipeillä vuorta. (Kiipeillä vuorella.) |
| 소년이 스케이트를 타요. | Poika ratsastaa skeittiä. (Poika skeittaa.) |
| 산책을 나가요. | Mennä ulos kävelyä. (Mennä ulos kävelylle.) |
| 방을 나와요. | Tulla ulos huonetta. (Tulla ulos huoneesta.) |
Huomaa kuitenkin, että useimmiten "방을 나와요" -tyyppisissä ilmauksissa (eli kun lauseessa on liikeverbi ja siinä liikutaan paikasta toiseen) käytetään partikkelia 에서.
Erityisesti puhuessa partikkeli 를/을 jätetään kuitenkin usein kokonaan pois, koska sen voi helposti ymmärtää kontekstista.
| 김밥 먹어요 | Syön kimbapia. |
| 소주 마셔요? | Juotko sojua? |
| 안띠가 매일 한국어 공부해요. | Antti opiskelee koreaa joka päivä. |
| 난 연애 편지 써요. | Minä kirjoitan rakkauskirjeen. |
| 그녀가 친구 마나요. | Hän tapaa ystävänsä. |
| 학생이 교과서 읽어요. | Opiskelija lukee koulukirjaa. |
| 엄마는 노래 불러요. | Äiti kutsuu laulua. (Äiti laulaa laulua.) |
| 영수는 핀란드어 잘 말해요. | Yongsu puhuu hyvin suomea. |
| 아빠는 음악 좋아해요. | Iskä tykkää musiikista. |
Myös partikkeli 에 ilmaisee kohdetta. Sen avulla ei kuitenkaan ilmaista suoraa objektia kuten partikkelin 를/을 avulla, vaan liikeverbien kohdetta (mennä kouluun, tulla kotiin), olemisen kohdetta (olla kotona) tai ajan kohdetta (lauantaina, aamulla). Partikkelia käytetään muodossa 에 sekä vokaali- että konsonanttiloppuisten sanojen kanssa.
| Liitä partikkeli 에 substantiivin perään. |
| Esim. 집에, 가게에, 토요일에 |
Huomaa, että esimerkin 집에 voidaan suomentaa joko "kotiin" tai "kotona" ilman parempaa tietoa. Sama pätee toiseen esimerkkiin 가게에 eli suomennos voi olla joko "kauppaan" tai "kaupassa". Yksittäisinä ilmaisuina ilman mitään asiayhteyttä on mahdotonta sanoa kummasta merkityksestä on mahdollisesti kyse. Mutta ei syytä huoleen! Jatka lukemista, niin opit kuinka tätä partikkelia käytetään.
Kun partikkelia 에 käytetään liikettä kuvaavien verbien kanssa, niin se ilmaisee kohdetta eli paikkaa, johon liike suuntautuu. Partikkelin 에 kanssa käytettäviä liikeverbejä ovat mm.
| Sanakirjamuoto | Yksinkertainen kohtelias muoto | Suomeksi | |
| 가다 | 가요 | mennä | |
| 오다 | 와요 | tulla | |
| 들어가다 | 들어가요 | mennä sisään | |
| 들어오다 | 들어와요 | tulla sisään | |
| 나가다 | 나가요 | mennä ulos | |
| 나오다 | 나와요 | tulla ulos | |
| 돌아가다 | 돌아가요 | palata, mennä takaisin | |
| 돌아오다 | 돌아와요 | palata, tulla takaisin | |
| 도착하다 | 도착해요 | saapua | |
| 달리다 | 달려요 | juosta | |
| 걷다 | 걸어요 | kävellä | |
| 넣다 | 넣어요 | panna sisään | |
| 오르다 | 올라요 | nousta, mennä kyytiin | |
| 내리다 | 내려요 | laskeutua, mennä pois kyydistä |
Seuraavaksi esimerkkejä partikkelin 에 käytöstä liikeverbien kanssa.
| 민수는 학교에 가요. | Minsu menee kouluun. |
| 친구가 우리 집에 와요. | Ystävä tulee kotiini. (Ystäväni tulee käymään luonani.) |
| 지금 교실에 들어가요. | Mene nyt luokkaan sisälle. |
| 버스가 정류장에 도착해요. | Bussi saapuu pysäkkiin. (Bussi saapuu pysäkille.) |
| 책을 가방에 넣어요. | Panen kirjan (sisään) laukkuun. |
| 도둑이 가게에 들어와요. | Varas tulee kauppaan sisään. (Varas murtautuu sisään kauppaan.) |
| 커피에 설탕을 넣어요? | Panetko sokeria kahviin? |
| 언니가 집에 돌아와요. | Isosisko tulee takaisin kotiin. |
| 나는 매일 밤 거리에 나가요. | Minä menen joka ilta ulos kaupungille. |
Partikkeli 에 ilmaisee paikkaan tarkoittavaan substantiiviin liitettynä sitä, että kyseisessä paikassa sijaitaan. Yleisiä tässä yhteydessä käytettäviä verbejä ovat muun muassa 있다, 없다, 살다 ja 머무르다 eli sellaiset verbit joihin ei sisälly aktiivista tekemistä.
있다 ja 없다 tarkoittavat "olla olemassa" ja "ei olla olemassa". 있다 on verbi, jolla on joitakin adjektiivin ominaisuuksia ja 없다 taas adjektiivi. Aikaisemmin opimme miten kopulan 이다 avulla ilmaistaan, sitä että joku asia on sama kuin joku toinen: "X on Y". Näiden kahden avulla voidaan taas ilmaista sitä, että jokin asia on tai ei ole olemassa: "X on/ei ole olemassa". Laajemmassa käytössä näitä sanoja voidaan käyttää myös omistamisen ilmaisemiseen: "jollakulla on/ei ole jotakin".
| 나는 돈이 없어요. | Minulla ei ole rahaa. |
| 지금 시간이 있어요. | Nyt on aikaa. |
Kun edellä mainittuja epäaktiivista tekemistä kuvaavia verbejä käytetään yhdessä paikkaa ilmaisevan subtantiivin ja partikkelin 에 kanssa, voidaan näin ilmaista sijaintia. Näin siis 있다:n ja 없다:n käyttöä voidaan laajentaa olemassa olosta jonkin asian sijaitsemiseen jossain: "X on/ei ole paikassa Y".
| 나는 학교에 있어요. | Minä olen koulussa. |
| 친구 집에 머물러요. | Yövyn ystäväni kodissa. (Yövyn ystäväni luona.) |
| 아이들이 집에 있어요. | Lapset ovat kotona. |
| 차가 주차장에 있어요. | Auto on parkkipaikalla. |
| 친구가 핀란드에 없어요. | Ystävä ei ole Suomessa. |
| 헬신키에 살아요. | Asun Helsingissä. |
| 소나무가 숲에 있어요. | Mänty on metsässä. |
| 손님이 술집에 있어요. | Asiakas on baarissa. |
| 회사원가 사무소에 없어요. | Toimistotyöläinen ei ole toimistossa. |
에 voidaan liittää myös paikkaa ilmaiseviin demonstratiiveihin 여기, 거기 ja 저기, mutta se voidaan jättää näiden kanssa myös kokonaan pois ilman että merkitys muuttuu. Se voidaan liittää myös kysymyssanaan 어디, mutta kuten paikkaa ilmaisevien demonstratiivienkin kanssa, partikkelin käyttäminen ei ole välttämätöntä. 어디:a käytetään hyvin usein sellaisenaan.
| 가: 내 한국어 교과서가 어디(에) 있어요? | A: Missä minun korean oppikirjani on? |
| 나: 몰라요. 여기(에) 없어요. | B: En tiedä. (Se) ei ole täällä. |
| 가: 그럼, 저 교과서 누구 것이에요? | A: No sitten, kenen oppikirja tuo on? |
| 나: 사투 것이에요. | B: (Se) on Satun. |
Kun 에 liitetään suhteellista sijaintia kuvaileviin substantiiveihin, voidaan kertoa missä joku asia sijaitsee suhteessa johonkin toiseen asiaan. Seuraavaan taulukkoon on kerätty yleisiä suhteellista sijaintia ilmaisevia substantiiveja.
| Substantiivi | Suomeksi | Substantiivi + 에 있다/없다 | Suomeksi |
| 밑 | alapuoli, alaosa | 밑에 있다/없다 | olla/ei olla alla, alapuolella |
| 위 | yläpuoli, yläosa | 위에 있다/없다 | olla/ei olla päällä, yläpuolella, -lla/-llä |
| 옆 | vierusta, sivusta | 옆에 있다/없다 | olla/ei olla vieressä, sivussa |
| 뒤 | takapuoli, takaosa | 뒤에 있다/없다 | olla/ei olla takana |
| 앞 | etupuoli, etuosa | 앞에 있다/없다 | olla/ei olla edessä |
| 안 | sisäpuoli, sisäosa | 안에 있다/없다 | olla/ei olla sisällä, -ssa/-ssä |
| 속 | sisus, sisusta | 속에 있다/없다 | olla/ei olla sisällä, -ssa/-ssä |
| 사이 | väli, aikaväli | 사이에 있다/없다 | olla/ei olla välissä, välillä |
| 한가운데 | keskikohta, keskus | 한가운데에 있다/없다 | olla/ei olla keskellä |
Esimerkit
| 쥐가 계단 밑에 있어요. | Hiiri on portaiden alla. |
| 가방가 의자 위에 없어요. | Laukku ei ole tuolin päällä. |
| 손님이 술집 앞에 있어요. | Asiakas on baarin edessä. |
| 사우나 뒤에 장작이 없어요. | Saunan takana ei ole halkoja. |
| 차가 슈퍼 옆에 있어요. | Auto on supermarketin vieressä. |
| 아이들이 교실 안에 없어요. | Lapset eivät ole luokassa. |
| 승차권이 주머니 속에 있어요. | Matkalippu on taskussa. |
| 지폐가 책 사이에 있어요. | Seteli on kirjan välissä. |
| 소나무가 숲 한가운데에 있어요. | Mänty on metsän keskellä. |
Kun partikkeli 에 liitetään aikaa ilmaisevan substantiivin perään, niin se kertoo silloin täsmällisen ajankohdan.
| 아침에 녹차을 마셔요. | Juon aamulla vihreää teetä. |
| 정오에 점심을 먹어요. | Syön lounasta keskipäivällä. |
| 낮에 공부해요. | Opiskelen päivällä. |
| 오후에 숙제해요. | Iltapäivällä teen läksyjä. |
| 저녁에 친구를 마나요. | Illalla tapaan ystäväni. |
| 밤에 자요. | Yöllä nukun. |
| 오전 여덟시에 일어나요? | Heräätkö kello 8 aamupäivällä? (Heräätkö aamulla kello 8?) |
| 기차가 부산 역에 1시에 도착해요. | Juna saapuu Busanin asemalle kello 1. |
| 도깨비가 한밤중에 나와요. | Peikko tulee esiin keskiyöllä. |
Kellonaikojen ilmaiseminen käydään tarkemmin läpi kappaleessa, joka käsittelee numeroita ja laskemista.
Huomaa, että sanoja 아침 (aamu) ja 저녁 (ilta) käytetään myös merkityksessä "aamiainen" ja "illallinen". Se, kummassa merkityksessä sanaa lauseessa käytetään, selviää tietysti kontekstista. Allaoleva tarkoittaa siis tietysti aamiaisen syömistä, ei aamun.
| 아침을 먹어요. | Syön aamiaista. |
Partikkelia 에 ei käytetä yhdessä sen tyyppisten epätäsmällisten ajanilmausten kuin 지금 (nyt), 즉시 (heti), 어제 (eilen), 오늘 (tänään) ja 내일 (huomenna) anssa.
| 지금 녹차을 마셔요. | Juon nyt vihreää teetä. |
| 오늘 공부해요. | Tänään opiskelen. |
| 내일 숙제해요. | Huomenna teen läksyt. |
| 즉시 친구를 마나요. | Tapaan ystäväni heti. |
Partikkelin 로/으로 avulla ilmaistaan kontekstia eli siis suomeksi sanottuna sitä välinettä, keinoa, tapaa tai syytä, jonka puitteissa jokin asia suoritetaan. Konteksti voi olla myös jokin sijainti tai paikka, jolloin partikkeli ilmaisee suurpiirteistä suuntaa (kohti, päin, seuduille...). Muotoa 로 käytetään vokaaliloppuisten sanojen kanssa ja apuvokaalin 으 sisältämään muotoa 으로 käytetään konsonanttiloppuisten sanojen kanssa.
| Substantiivi + 로/으로 |
| Edeltävä sana päättyy vokaaliin --> 로, esim. 기차로, 포크로, 위로 |
| Edeltävä sana päättyy konsonanttiin --> 으로, esim. 지하철으로, 숟가락으로, 왼쪽으로 |
Kun 로/으로 liitetään substantiivin perään se ilmaisee välinettä jolla jokin asia tehdään taikka keinoa tai tapaa jolla jokin asia tehdään.
| 학교에 버스로 가요. | Menen bussilla kouluun. |
| 집에 기차로 와요. | Tulen junalla kotiin. |
| 가게에 지하철으로 가요. | Menen metrolla kauppaan. |
| 비빔밥을 숟가락으로 먹어요. | Syön bibimbapia lusikalla. |
| 안띠는 연필으로 편지를 써요. | Antti kirjoittaa kirjeen lyijykynällä. |
| 야구 선수가 방망으로 공을 쳐요. | Baseballpelaaja lyö mailalla palloa. |
| 페까가 사뭇 컴퓨터로 스타크래프트를 놀아요. | Pekka pelaa koko ajan Starcraftia tietokoneella. |
| 고양이가 창문으로 들어와요. | Kissa tulee ikkunasta sisään. |
| 남동생이 왼손으로 날마다 써요. | Pikkuveljeni kirjoittaa aina vasemmalla kädellä. |
Esimerkeissä välineitä ja keinoja ovat siis vaikkapa juna, vasen käsi, lusikka, ikkuna ja tietokone.
Kun partikkeli 로/으로 liitetään paikkaa tai sijaintia tarkoittavaan substantiiviin ja lauseessa on predikaattina liikeverbi, niin se ilmaisee summittaista suuntaa.
| 집으로 돌아가요. | Menen takaisin kohti kotia. |
| 아이 공 연못으로 빠져요. | Lapsen pallo putoaa lampeen. |
| 줄이 앞으로 움직여요. | Jono liikkuu eteen päin. |
| 실야가 탐페레로 기차로 가요. | Silja menee kohti Tamperetta junalla. |
Ensimmäinen esimerkki ei siis tarkoita, että puhuja olisi menossa suoraapäätä kotiinsa, vaan hän on menossa suurin piirtein kotinsa suuntaan.
Epämääräisen suunnan kohde voi olla myös melko abstrakti, kuten seuraavassa esimerkissä. Mp3-soitin kun ei ole varsinainen suunta...
| 할머니가 라디오를 MP3 플레이어로 바꿔요. | Isoäiti vaihtaa radiota mp3-soittimen suuntaan. (Isoäiti vaihtaa radion mp3-soittimeen.) |
로/으로:n ja 에:n välinen ero on siinä, että 에 ilmaisee tarkkaa kohdetta (johonkin) ja 로/으로 epämääräisempää kohdetta (jotakin kohti, jotakin päin tai jonkin suuntaan). Vertaa seuraavia lauseita:
| 어디에 가요? | Mihin menet? |
| 학교에 가요. | Menen kouluun. |
| 어디로 가요? | Mihin suuntaan olet menossa? |
| 학교로 가요. | Menen koululle päin. (En välttämättä kouluun sisälle, mutta siihen suuntaan kuitenkin) |
Partikkelin 로/으로 avulla voidaan myös kertoa se syy, jonka kontekstissa jokin asia tapahtuu. Toisin sanoen sitä voidaan käyttää kertomaan mikä asia aiheuttaa jonkin toisen asian.
| 옷이 비로 젖어요. | Vaatteet kastuvat sateen takia. (Vaatteet kastuvat sateessa.) |
| 병으로 피곤해요. | Olen väsynyt sairauden takia. (Sairaus tekee minut väsyneeksi.) |
| 지붕이 폭풍으로 피해를 받아요. | Katto kärsii vahinkoa myrskyn takia. (Katto kärsi vahinkoa myrskyssä.) |
| 촛불이 바람으로 꺼져요. | Kynttiä sammuu tuulen takia. (Kynttilä sammuu tuulessa.) |
| 암으로 죽다 | Kuolla syövän takia (Kuolla syöpään) |
Kuten esimerkeistä voi huomata, syy on yleensä sellainen, johon ihminen ei voi itse vaikuttaa, esimerkiksi luonnonvoima tai sairaus.
Partikkeli 에서 ilmaisee verbien kanssa käytettynä tekemisen sijaintia. Se siis kertoo missä jotain tehdään. Tämän tekemisen pitää olla aktiivista tekemistä (esimerkiksi syödä, opiskella, nukkua), ei passiivista olemista, jolloin käytetään partikkelia 에.
Kun 에서 yhdistetään liikettä kuvaaviin verbeihin, se ilmaisee liikkeen lähtöpisteen eli mistä paikasta liike saa alkunsa. Jos substantiivi, johon se on liitetty, on jokin ajanmääre (esimerkiksi maanantai, ilta, vuosi), niin silloin se ilmaisee ajankohdan lähtöpistettä. Huomaa, että kellonaikojen kanssa käytetään kuitenkin yleensä partikkelia 부터.
| Liitä partikkeli 에서 paikkaa tai ajankohtaa ilmaisevan substantiivin perään. |
Kun jotain tehdään jossain, niin tämän "joissain" ilmaisevan paikan perään liitetään partikkeli 에서.
| 집에서 비빔밥을 숟가락으로 먹어요. | Syön bibimbapia lusikalla kotona. |
| 카페에서 아침에 녹차을 마셔요. | Juon aamulla vihreää teetä kahvilassa. |
| 안띠는 방에서 연필으로 편지를 써요. | Antti kirjoittaa huoneessa kirjeen lyijykynällä. |
| 학교 식당에서 정오에 점심을 먹어요. | Syön lounasta keskipäivällä kouluruokalassa. |
| 학교에서 낮에 공부해요. | Opiskelen koulussa päivällä. |
| 야구 선수가 운동장에서 방망으로 공을 쳐요. | Baseballpelaaja lyö urheilukentällä mailalla palloa. |
| 도서관에서 오후에 숙제해요. | Iltapäivällä teen läksyjä kirjastossa. |
| 저녁에 술집에서 친구를 마나요. | Illalla tapaan ystäväni baarissa. |
| 밤에 침대에서 자요. | Yöllä nukun sängyssä. |
Kun partikkeli 에서 on liitetty paikkaa ilmaisevan substantiivin perään lauseessa, jossa on liikeverbi, niin se ilmaisee liikkeen lähtökohtaa.
| 다음 역에 기차에서 내려요. | Jää pois junasta seuraavalla asemalla. |
| 곧 학교에서 돌아와요. | Tulen heti takaisin koulusta. |
| 페까가 회사에서 해고되어요. | Pekka irtisanotaan töistä. |
| 고양이가 창문에서 뛰어내려요. | Kissa hyppää ikkunasta alas. |
| 값은 10만원에서 15만원이에요. | Hinta on 100 000 wonista 150 000 wonia. (Hinta on 100 000-150 000 wonia.) |
Partikkeli 부터 merkitsee myös lähtöpistettä. Toisin kuin partikkelia 에서, sitä ei yleensä käytetä lähtöpaikan ilmaisemisessa, vaan lähinnä ajanilmaisuissa. Sitä voidaan myös käyttää asioiden etenemisjärjestyksen ilmaisemisessa, jolloin se liitetään sanaan, joka on järjestyksessä ensimmäinen.
| Liitä partikkeli 부터 substantiivin perään |
Ajanilmaisuun liitettynä 부터 kertoo ajan alkamiskohdan.
| 핀란드에서 삼월부터 봄이 시작해요. | Suomessa kevät alkaa maaliskuusta lähtien. (Suomessa kevät alkaa maaliskuussa.) |
| 내주 수요일에서 매일 학교에 가요. | Ensi viikon keskiviikosta alkaen menen kouluun joka päivä. |
| 처음부터 한국어가 어려워요. | Korea on alusta alkaen vaikeaa. |
| 8시부터 가게에 가요. | Menen kauppaan kello kahdeksasta lähtien. (Menen kauppaan kello 8.) |
Partikkelin 부터 avulla voidaan myös ilmaista etenemisjärjestystä. Se liitetään siihen sanaan, joka on järjestyksessä ensimmäinen.
| 한국어 숙제부터 시작해요. | Aloita korean läksyistä. |
| 수학부터 공부해요. | Opiskelen alkaen matematiikasta. (Opiskelen ensin matematiikkaa.) |
| 이부터 닦아요. | Harjaa alkaen hampaistasi. (Harjaa ensimmäiseksi hampaasi.) |
Partikkeli 까지 ilmaisee ajan, välimatkan, liikkeen tai olotilan päätepistettä. Sitä näkee käytettävän usein partikkelien 에서 ja 부터 kanssa yhdessä.
| Liitä partikkeli 까지 substantiivin perään, jolloin substantiivi ilmaisee päätepistettä. |
| 메일 한밤중까지 공부해요. | Opiskelen joka päivä keskiyöhön saakka. |
| 기차표는 서울에서 부산까지 얼마예요? | Kuinka paljon maksaa junalippu Soulista Busaniin? |
| 그는 아침부터 저녁까지 음악을 들어요. | Hän kuuntelee musiikkia aamusta iltaan. |
| 안띠는 기자로 학교에서 집까지 가요. | Antti menee junalla koulusta kotiin. |
| 이 백과점이 토요일에 오전 9시부터 오후 6시까지 열려요. | Tämä tavaratalo on avoinna lauantaina aamu yhdeksästä ilta kuuteen. |
| Edellinen | | Kieliopin sisällysluetteloon | | Seuraava |
Jaa tämä sivu: