| Edellinen | | Kieliopin sisällysluetteloon | | Seuraava |
Sisäliitteet eli infiksit ovat nimensä mukaisesti jotakin, joka liitetään jonkin toisen sisälle. Korean sisäliitteiden tapauksessa tämä jokin toinen on verbi tai adjektiivi, jonka vartalon ja päätteen väliin sisäliite lisätään. Kukin sisäliite tuo verbiin tai adjektiiviin oman lisämerkityksensä, joita suomessa ilmaistaan vaikkapa eri aikamuodoilla tai erillisillä sanoilla.
Konkreettisemmalla tasolla sanottuna: Tässä kappaleessa opimme kuinka voimme osoittaa kunnioitusta puheena olevaa henkilöä kohtaan lisäämällä verbiin tai adjektiiviin sisäliitteen (으)시. Suomessa tällaista verbimuotoa ei ole tai ylipäänsä tapaa ilmaista tämän sisäliitteen merkitystä, joten tässä tulee taivutussääntöjen lisäksi uudenlainen käsite miestiskeltäväksi. Sitten tutkimme kuinka kerrotaan omista vahvoista aikeista tai arvauksista ja oletuksista käyttämällä sisäliitettä 겠: "Aion aivan varmasti ostaa auton" tai "Luulen, että huomenna sataa". Seuraavaksi katsotaan kuinka ilmaistaan teon tai olotilan mennyttä muotoa sisäliitteen 었/았/였 avulla: "tyttö luki kirjaa" tai "omena oli punainen". Lopuksi katsomme kuinka samaan verbiin tai adjektiiviin voidaan lisätä useampia tässä kappaleessa opittavia sisäliitteitä.
Sisällitteen 겠 käyttö on hyvin suorasukaista, mutta kaksi muuta rakennetta eivät olekaan niin yksinkertaisia oppia, sillä ne vaativat taas erinäisten taivutusten opiskelua. Runsaiden taivutussääntöjen lisäksi tutustutaan vielä yhteen epäsäännölliseen verbi- ja adjektiiviryhmään.
Kuten jo aikaisemmisakin kappaleissa on tullut ilmi, koreassa on erittäin tärkeää huomioida puhujan ja kuulijan välinen suhde: ikäero, ero sosiaalisessa asemassa, kuulutaanko samaan ryhmään vaiko ei ja niin edelleen. Verbin taikka adjektiivin taivutuksessa näkyvä kohteliaisuustaso valitaan tämän suhteen mukaisesti. Yleisesti puhekumppaniin suhtaudutaan erityisellä kohteliaisuudella mikäli kyseessä on tuntematon, itseä vanhempi tai ylemmässä arvoasemassa oleva henkilö. Oman lähipiirin kesken voidaan olla tuttavallisempia. Eri kohteliaisuustasoja on opittu tähän mennessä ilmaisemaan kohteliaisuuspartikkelin 요 avulla, joko käyttämällä sitä tai jättämällä se pois.
Kohteliaisuuden osoittamisen kuulijalle lisäksi on mahdollista osoittaa kunnioitusta puheena olevaa henkilöä kohtaan. Kohteliaisuustaso siis määräyty puhujan ja kuulijan (tai kuulijoiden) suhteen mukaan, kunnioitus taas kohdistuu lauseessa puheena olevaan henkilöön, kuka hän sitten ikinä onkin. Puheenaihe voi siis olla joku toinen henkilö kuin kuulija, mutta toki kuulijakin voi olla lausessa puheena oleva henkilö. Voidaan siis esimerkiksi puhua tuttavallisesti ja kunnioittavasti, kun kuulijana on oma kaveri, mutta puheena oleva henkilö on vaikka opettaja.
Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että eri kohteliaisuustasoja ilmaistaan verbien erilaisilla päätteillä ja kunnioitusta taas ilmaistaan tietyin tavallisesta poikkeavin sanavalinnoin, sisäliittein ja taivutuksin.
Tärkein tapa ilmaista kunnioitusta on käyttää sisäliittettä (으)시, joka ilmaisee kunnioitusta puhekumppania tai puheena olevaa henkilöä kohtaan. (으)시:a ei siis voi käyttää koskaan puhuttaessa omasta itsestään, koska oman itsensä yleetön kunnioittaminen ja "jalustalle nostaminen" ei todellakaan ole suotavaa. (으)시 liitetään verbin tai adjektiivin vartalon ja päätteen 다 väliin, tästä nimitys sisäliite. Jos verbin tai adjektiivin vartalo päättyy vokaaliin, on sisäliite muodossa 시, ja jos se päättyy konsonanttiin, niin käytetään muotoa 으시.
Käytännössä tätä kunnioittavaa verbimuotoa on hyvä käyttää aina kun puhut jonkun toisen tekemisestä tai olotilasta, poislukien esimerkiksi kaikkein läheisimmät ystävät ja sisarukset.
| Muodostus |
| Liitä 시 sanakirjamuodossa olevan vokaaliloppuisen verbin tai adjektiivin vartalon ja päätteen 다 väliin. |
| 가다 --> 가 + 시 + 다 --> 가시다 |
| 공부하다 --> 공부하 + 시 + 다 --> 공부하시다 |
| Liitä 으시 sanakirjamuodossa olevan konsonanttiloppuisen verbin tai adjektiivin vartalon ja päätteen 다 väliin. |
| 읽다 --> 읽 + 으시 + 다 --> 읽으시다 |
| 먹다 --> 먹 + 으시 + 다 --> 먹으시다 |
Kuten tuossa aikaisemmin jo kirjoitinkin, niin osalla sanoista on ihan täysin oma kunnioittava muotonsa, joka ei muistuta lainkaan tavallista versiota. Esimerkiksi sanojen 있다 ja 없다 kunnioittava muoto merkityksessä olla olemassa sattuu olemaan tällainen poikkeustapaus. Etteivät asiat menisi liian helpoiksi, niin silloin kun puhutaan omistamisesta ja käytetään sanoja 있다 ja 없다, niin sanojen kunnioittavat muodot menevät aikaisemmin kerrotun säännön mukaan.
Siispä: Sanan 있다 kunnioittava muoto on merkityksessä "olla olemassa" 계시다 ja sanan 없다 kunnioittava muoto merkityksessä "ei olla olemassa" on vastaavasti 안 계시다. Sisäliite 시 kuuluu kiinteänä osana kyseiseen verbiin, sellaista verbiä kuin 계다 ei ole olemassa eikä se siis ole 계시다:n vähemmän kunnioittava muoto. Kun taas puhutaan omistamisesta, niin sanan 있다 kunnioittava muoto on 있으시다 (omistaa) ja sanan 없다 kunnioittava muoto taas 없으시다 (ei omistaa).
| Poikkeukset | |
| 있다 --> 계시다 | olla olemassa |
| 없다 --> 안 계시다 | ei olla olemassa |
Seuraavassa taulukossa on lisää yleisiä kunnioittavassa muodossa kokonaan toisenlaiseksi muuttuvia verbejä ja adjektiiveja:
| Tavallinen muoto | Kunnioittava muoto | Suomeksi |
| 먹다/마시다 | 드시다 | nauttia (ruokaa, juomaa) syödä, juoda |
| 먹다/마시다 | 잡수다/잡수시다 | nauttia (ruokaa, juomaa) syödä, juoda |
| 말하다 | 말씀하다 | puhua, kertoa, sanoa |
| 자다 | 주무시다 | nukkua |
| 죽다 | 돌아가시다 | kuolla, menehtyä |
| 걸리다/병나다 | 편찮으시다 | sairastua, olla sairas |
| 고프다 | 시장하시다 | olla nälkäinen |
Edellisessä predikaateista kertovassa kappaleessa esitellyt epäsäännölliset verbit ja adjektiivit taipuvat epäsäännöllisesti myös kun niihin liitetään kunnioittava sisäliite (poislukien 르-adjektiivit ja -verbit, jotka reagoivat ainoastaan 어:lla ja 아:lla alkaviin päätteisiin).
Sääntöhän näiden muiden epäsäännöllisten verbien ja adjektiivien kohdalla oli, että aina kun vartaloon liitetään jokin vokaalialkuinen liite tai pääte, niin ne taipuvat epäsäännöllisesti. Koska taivutuspääte valitaan sen mukaan mihin äänteeseen vartalo päättyy välittömästi 다:n poistamisen jälkeen, näiden muiden epäsäännöllisten taivutusten tapauksessa valitaan siis 으시, joka on vokaalialkuinen.
| Epäsäännölliset verbit ja adjektiivit + sisäliite 으시 | ||
| ㅅ-adjektiivit ja -verbit | vartalon viimeinen ㅅ katoaa kun sen jälkeen tulee vokaalilla alkava pääte | |
| 짓다 --> 지 + 으시 + 다 --> 지으시다 | ||
| 낫다 --> 나 + 으시 + 다 --> 나으시다 | ||
| 잇다 --> 이 + 으시 + 다 --> 이으시다 | ||
| ㄷ-adjektiivit ja -verbit | vartalon viimeinen ㄷ muuttuu ㄹ:iksi kun sen jälkeen tulee vokaalilla alkava pääte | |
| 걷다 --> 걸 + 으시 + 다 --> 걸으시다 | ||
| 묻다 --> 물 + 으시 + 다 --> 물으시다 | ||
| 듣다 --> 들 + 으시 + 다 --> 들으시다 | ||
| ㅎ-adjektiivit | vartalon viimeinen ㅎ katoaa kun sen jälkeen tulee vokaalilla alkava pääte | |
| 어떻다 --> 어떠 + 으시 + 다 --> 어떠으시다 | ||
| 그렇다 --> 그러 + 으시 + 다 --> 그러으시다 | ||
| 빨갛다 --> 빨가 + 으시 + 다 --> 빨가으시다 | ||
| ㅂ-adjektiivit ja -verbit | vartalon viimeinen ㅂ muuttuu 우:ksi ja lisättävän päätteen 으 katoaa | |
| 반갑다 --> 반가우 + 시 + 다 --> 반가우시다 | ||
| 고맙다 --> 고마우 + 시 + 다 --> 고마우시다 | ||
| 어렵다 --> 어려우 + 시 + 다 --> 어려우시다 | ||
Huomaa, että epäsäännöllisten ㅂ-adjektiivien ja -verbien viimeinen ㅂ vaihtuu tässä taivutuksessa AINA 우:ksi, myös niiden adjektiivien/verbien kohdalla, jossa ㅂ muuttuu 오:ksi, kun lisättävä pääte on 어/아.
Aikaisemmin esiteltyjen epäsäännöllisten verbien ja adjektiivien taivutusten lisäksi mukaan kuvioihin tulevat nyt myös epäsäännölliset ㄹ-verbit ja -adjektiivit. Kaikki verbit ja adjektiivit, joiden vartalo loppuu kirjaimeen ㄹ kuuluvat tähän ryhmään, joten ne eivät ole epäsäännöllisiä sanan varsinaisessa merkityksessä vaan ehkä ennemminkin poikkeuksia.
Kun tällaiseen ㄹ-loppuiseen vartaloon tarjoillaan liitettä tai päätettä, jossa on tavallisesti mukana apuvokaali/-tavu 으, niin nämä ㄹ-loppuiset vartalotpa eivät huoli apuvokaalia vaan pääte lisätään kuten vokaaliloppuisiin vartaloihin ilman apuvokaalia. Eli kun vartalo päättyy kirjaimeen ㄹ, ei käytetäkään normaalisti batchim-loppuisten vartaloiden kanssa käytettävää aputavua 으. Sen lisäksi kun tällaiseen ㄹ-loppuiseen vartaloon liitetään liite tai pääte, joka alkaa kirjaimella ㄴ, ㅂ tai ㅅ, tipautetaan koko ㄹ pois ja käytetään vokaaliloppuisen tavun päätettä.
Edellä opitun säännön mukaan emme käytäkään sisäliitettä 으시 vaan jätämme aputavun pois ja liitäämme pelkän 시:n. Koska liite 시 alkaa kirjaimella ㅅ, poistamme vartalon viimeisen ㄹ:n. Toisin sanoen, kun haluamme lisätä kunnioitusta puheenaihetta kohtaan tällaisten ㄹloppuisten verbien ja adjektiivien tapauksessa, niin poistamme siis vartalon viimeisen ㄹ:in ja lisäämme päätteen 시.
| Muodostus | |
| Poista ㄹ-loppuisten verbien ja adjektiivien vartalosta viimeinen ㄹ ja lisää 시 vartalon ja päätteen 다 väliin. | |
| 알다 --> 아 + 시 + 다 --> 아시다 | |
| 만들다 --> 만드 + 시 + 다 --> 만드시다 | |
| 살다 --> 사 + 시 + 다 --> 사시다 | |
| 놀다 --> 노 + 시 + 다 --> 노시다 | |
| 팔다 --> 파 + 시 + 다 --> 파시다 | |
Kun verbiä, jossa on mukana kohtelias sisäliite, taivutetaan epämuodollisen tuttavallisen tyylin muotoon, niin 시 muuttuu yleisten taivutussääntöjen mukaan muotoon 셔. Mutta kun tähän lisätään vielä perään kohteliaisuuspartikkeli 요, niin tämä 시:pä muuttuukin vastoin tavallisia taivutussääntöjä muotoon 세, koska se on helpompi sanoa yhdessä tavun 요 kanssa. Myös normaalin taivutussäännön mukainen muoto 셔요 on mahdollinen, mutta 세요 on paaaaljon yleisempi.
| Kohteliaan sisäliitteen sisältävän verbin/adjektiivin taivutus |
| 가시다 --> 가시 + 어(요) --> 가셔/가세요 |
| 공부하시다 --> 공부하시 + 어(요) --> 공부하셔/공부하세요 |
| 읽으시다 --> 읽으시 + 어(요) --> 읽으셔/읽으세요 |
| 먹으시다 --> 먹으시 + 어(요) --> 먹으셔/먹으세요 |
| 이시다/시다 --> 이/- + 시 + 어(요) --> 이셔/셔 / 이세요/세요 |
| 계시다 --> 계시 + 어(요) --> 계셔/계세요 |
| 아시다 --> 아시 + 어(요) --> 아셔/아세요 |
Nyt voimmekin tutkailla keskustelua, joka yleensä opetetaan korean opiskelujaan aloitteleville heti kättelyssä.
가: 안녕하세요?
나: 안녕하세요?
가: 어떻게 지내세요?
나: 잘 지내요. 처는요?
가: 네도, 잘 지내요.
나: 안녕히 가세요.
가: 안녕히 계세요.
A: Hei! (kirj. Oletko rauhassa?/Voitko hyvin?)
B: Hei! (kirj. Oletko rauhassa?/Voitko hyvin?)
A: Mitä kuuluu? (kirj. Miten elelet?)
B: Kuuluu hyvää. Entä sinulle? (kirj. Elelen hyvin. Entä sinä?)
A: Minullekin kuuluu hyvää. (kirj. Myös minä elelen hyvin.)
B: Näkemiin. (kirj. Mene rauhaisasti.)
A: Näkemiin. (kirj. Ole rauhaisasti.)
안녕하다 on adjektiivi, joka tarkoittaa "rauhallinen" tai "terve, hyvinvoiva". Tervehdys "안녕하세요?" tarkoittaa siis kirjaimellisesti "oletko rauhassa?" tai "oletko hyvinvoiva?". Tähän kysymykseen ei siis ole tarkoitus vastata kirjaimellisesti. Halutessaan vastatervehdyksenä voi sanoa "네, 안녕하세요?" eli lisätä sanan "kyllä" vastaukseen. Tervehdystä "안녕하세요?" voi käyttää kaikkina vuorokauden aikoina eli se siis tarkoittaa "huomenta", "päivää" ja "iltaa". Kavereiden kesken voi käyttää lyhennettyä muotoa eli sanoa pelkästään "안녕?".
Huomaa erityisesti miten kysymykseen "어떻게 지내세요?", jossa verbi on kunnioittavassa muodossa, vastataan. Vastauksessa "잘 지내요" ei siis voida käyttää kunnioittavaa muotoa, koska vastaaja puhuu itsestään.
Fraasi "안녕히 가세요" tarkoittaa "näkemiin", kirjaimellisesti "lähde rauhaisasti". Tämä hyvästely sanotaan henkilölle, joka lähtee pois paikalta erotessa. Jos molemmat henkilöt lähtevät pois kohtaamispaikalta, niin molemmat henkilöt sanovat mennessään tämän hyvästelyn. "안녕히 계세요" tarkoittaa kirjaimellisesti "ole (olemassa) rauhaisasti", vähemmän kirjaimellisesti "näkemiin". Tämä hyvästely sanotaan henkilölle, joka jää paikalleen erotessa. Esimerkkikeskustelussa A siis lähtee pois tapaamispaikalta ja B jää tönöttämään paikalleen.
Ei muuten tarvitse suotta huolehtia osaako sanoa oikean hyvästelyn, koska ne kuulostavat joka tapauksessa niin samanlaisilta... Korealaiset tuppaavat sanomaan enneminkin "안녕히 세요" eli ikäänkuin nielaisevat 가- tai 계-tavun pois, jolloin molemmat hyvästelyt kuulostavat samalta.
Kavereiden kesken edellinen keskustelu voisi kuulua vaikkapa näin:
가: 안녕?
나: 안녕?
가: 잘 지내?
나: 그저 그래. 처는?
가: 잘 지내. 잘 가!
나: 잘 있어!
A: Moi! (kirj. Oletko rauhassa?/Voitko hyvin?)
B: Moi! (kirj. Oletko rauhassa?/Voitko hyvin?)
A: Miten menee? (kirj. Miten elelet?)
B: Siinähän se. Mites sulla? (kirj. On niin kuin tavallista. Entä sinä?)
A: Ihan kivasti. Moikka! (kirj. Elelen hyvin. Mene hyvin!)
B: Heippa! (kirj. Ole hyvin!)
Katsotaanpa muutama esimerkki lisää kunnioittavan sisäliitteen käytöstä.
그는 선생님이세요? - Onko hän opettaja?
할머니가 불고기를 만드세요. - Isoäiti valmistaa bulgogia.
사투씨는 중국어를 말 못 하세요. - Satu ei osaa puhua kiinaa.
안 가세요? - Etkö mene?
어머님이 거실에 계세요. - Äiti on olohuoneessa.
동생이 없으세요? - Eikö sinulla ole nuorempia sisaruksia?
Kunnioittavassa muodossa oleva verbi voidaan tulkita myös kohteliaaksi kehoitukseksi.
여보세요! 누구세요? - [puhelimessa] Haloo! Kuka siellä? (kirj. Katso tänne! Kuka olet?)
칠판을 보세요! - [koulussa] Katsokaa taululle!
여기 앉으세요. - Istukaa tähän. (kirj. istukaa tähän, olkaa hyvä)
물(를) 좀 주세요. - Saisinko vettä? (kirj. anna vähän vettä, ole hyvä)
여보세요 on yleensä puhelimessa käytettävä ilmaus, joka on muodostunut sanoista 여기 ja 보다. Kun 보다 taivutetaan kunnioittavaan kohteliaaseen muotoon tulee siitä 보세요. Sanaa 여기 lyhennetään hieman, ettei tulisi suotta niin pitkä sana. Tätä sanaa voidaan käyttää myös kun halutaan kiinnittää jonkun huomio, jolloin se on lähempänä alkuperäistä merkitystään "katso tänne".
Sanaa 좀 käytetään pehmentämään pyyntöjä, jolloin sävy ei ole niin käskevä: "voisitko pikkasen tehdä näin...?"
Sisäliitteen 겠 avulla voidaan ilmaista tulevia tapahtumia: Se ilmaisee puhujan arvauksia ja oletuksia. Jos puhuja puhuu itsestään tai kysyy kuulijaa koskevan kysymyksen, ilmaisee 겠 vahvaa aikomusta ja tahtoa tehdä jotakin tulevaisuudessa ("minä aion", "aiotko sinä?"). Kun väitelauseen puheena oleva henkilö tai asia on joku muu kuin puhuja, ilmaisee se arvausta ja oletusta, koska olisihan se nyt aivan hirvittävän epäkohteliasta mennä sanomaan jonkun toisen puolesta mitä tämä aikoo varmasti tehdä ja mitä ei... ("hän varmaankin tekee...")
Tämä taivutus on todella helppo: Liitä 겠 verbin vartalon ja päätteen väliin.
| Liitä 겠 sanakirjamuodossa olevan verbin tai adjektiivin vartalon ja päätteen 다 väliin. |
| 가다: 가 + 겠 + 다 --> 가겠다 (menee varmasti/varmaankin) |
| 먹다: 먹 + 겠 + 다 --> 먹겠다 (syö varmasti/varmaankin) |
| 좋다: 좋 + 겠 + 다 --> 좋겠다 (on varmasti/varmaankin hyvä) |
| 하다 --> 하 + 겠 + 다 --> 하겠다 (tekee varmasti/varmaankin) |
Näin aikaansaatu verbi taipuu epämuodolliseen tuttavalliseen tyyliin tai kohteliaaseen tuttavalliseen tyyliin kuten mikä tahansa säännöllinen verbi. Taivutuspääte on vokaalisoinnun mukaisesti aina 어(요).
| Taivuttaaksesi verbin tai adjektiivin, jossa on sisäliite 겠, epämuodolliseen tai kohteliaaseen tuttavalliseen tyyliin, poista pääte 다 ja liitä 어(요). |
| 가다: 가겠다 --> 가겠어(요) (menee varmasti/varmaankin) |
| 먹다: 먹겠다 --> 먹겠어(요) (syö varmasti/varmaankin) |
| 좋다: 좋겠다 --> 좋겠어(요) (on varmasti/varmaankin hyvä) |
| 하다: 하겠다 --> 하겠어(요) (tekee varmasti/varmaankin) |
겠:iä voidaan käyttää väitelauseissa ilmaisemaan tulevia tapahtumia vain kun lauseen tekijä on ensimmäisessä persoonassa. Jos lause on kysymys, voi tekijä olla myös toisessa persoonassa. 겠:n ilmaisema tuleva tapahtuma on ehdottoman varma ja se tapahtuu vaikka mikä olisi. Tapahtumien kulku on tekijän käsissä ja asiat tapahtuvat, koska tekijä niin haluaa. Tätä ilmaisua ei siis voi käyttää sellaisissa lauseissa, joissa tekijä ei pysty vaikuttamaan asioiden tapahtumiseen.
1) 내일 난 학교에 가겠어요. - Aion mennä aivan varmasti kouluun huomenna.
2) 그 회의에 못 참가하겠어요. - En voi mitenkään ottaa osaa siihen kokoukseen.
3) 다음 가을에 한국에 여행하겠어요. - Aion matkustaa varmasti ensi syksynä Koreaan.
4) 오늘 저녁에 갈비를 먹겠어요. - Aion syödä aivan varmasti tänään illalliseksi kalbia.
5) 다음 주말에 생일 선물을 사겠어요. - Ostan varmasti ensi viikonloppuna syntymäpäivälahjan.
겠:iä ei voi käyttää muista kuin itsestä kun puhutaan varmoista aikeista:
1) 맛디가 컴퓨터를 사겠어요. - [virheellinen käyttö, näin ei voi sanoa]
2) 선생님이 중국에 여행하겠어요. - [virheellinen käyttö, näin ei voi sanoa]
3) 아버지는, 내일 일하겠어요. - [virheellinen käyttö, näin ei voi sanoa]
Sen sijaan sitä voi käyttää kysymyksissä:
1) 맛디, 컴퓨터를 사겠어요? - Matti, aiotko ostaa tietokoneen?
2) 선생님, 중국에 여행하겠어요? - Opettaja, aiotko matkustaa Kiinaan?
3) 아버지, 내일 일하겠어요? - Isä, aiotko tehdä töitä huomenna?
Poikkeuksen muodostovat tietämiseen liittyvät verbit 알다 ja 모르다. Kun näihin verbeihin liitetään sisäliite 겠, ne eivät tarkoita "aion tietää varmasti" ja "en aio tietää varmasti", vaan tämä on kohtelias tapa ilmaista, että tietää tai ei tiedä jotain. 겠 muuttaa ilmauksen pehmeämmäksi ja epäsuoremmaksi eli kohteliaammaksi. Jos joku siis kysyy sinulta ymmärrätkö jonkin asian, voit vastata kohteliaasti:
아니요, 잘 모르겠어요. - Ei, en oikein ymmärrä. / En ole nyt ihan varma.
네, 알겠어요. - Kyllä, ymmärrän hyvin.
Joissain tapauksissa 알겠어요 ja 모르겠어요 voivat myös viitata siihen, että puhuja voi tietää jonkin asian tai ei voi tietää jotain asiaa ("kuinka voisin tietää sen" ja "enhän minä voisi tietää sitä"). Tämä käyttö on kohtuullisen harvinainen.
겠:iä voidaan käyttää arvausten, oletusten, todennäköisyyden ja otaksumien ilmaisemiseen väitelauseissa kun puheenaiheena oleva henkilö tai asia on joku muu kuin puhuja ja arvelun esittäjä on puhuja itse. 겠:in ilmaisema oletus perustuu tunteisiin, arvioon tai havaintoihin ympäristöstä: "luulisin, että...", "arvelisin, että...", "täytyy olla..." tai "on varmaankin niin että...". Se ilmaisee joskus myös sympatiaa tai huolta puhuttavasta asiasta.
1) 내일은 비가 오겠어요. - Huomenna varmaankin sataa.
2) 아주 많이 일해요! 피곤하겠어요. – Teet todella paljon töitä! Olet varmaankin väsynyt.
3) 한식이 마음에 들어요. 이 요리도 맛있겠어요! - Korealainen ruoka sopii minun makuuni. Tämän ruokalajinkin täytyy olla herkullinen!
4) 지금 기차가 역에 도착하겠어요. - Juna varmaankin saapuu nyt asemalle.
Koreassa mennyttä muotoa ilmaistaan lisäämällä verbiin tai adjektiiviin sisäliite 었/았/였. Suomennettaessa mennyt muoto vastaa suomen imperfektiä. Sisäliite sijoitetaan tässä kappaleessa aikaisemmin opittuun tapaan verbin tai adjektiivin vartalon ja päätten 다 väliin. Menneen muodon sisäliitteen käyttöhän on jo tuttua asiaa ensimmäisestä kappaleesta, jossa kopula 이다 muutettiin menneeseen muotoon lisäämällä siihen sisäliite 었.
Käytettävä sisäliite valitaan seuraavasti:
| Sisäliitettä 았 käytetään niiden verbien/adjektiivien kanssa, joiden vartalon viimeinen vokaali on ㅏ tai ㅗ. |
| Sisäliitettä 었 käytetään niiden verbien/adjektiivien kanssa, joiden vartalon viimeinen vokaali on mikä tahansa muu kuin ㅏ tai ㅗ. |
| Sisäliitettä 였 käytetään 하다-verbien ja -adjektiivien kanssa. |
Liitteet siis valitaan samoin perustein kuin epämuodollisen tuttavallisen tyylin taivutuspäätteet.
| Liitä 았/었/였 sanakirjamuodossa olevan vokaaliloppuisen verbin tai adjektiivin vartalon ja päätteen 다 väliin. |
| 찾다 --> 찾 + 았 + 다 --> 찾았다 |
| 좋다 --> 좋 + 았 + 다 --> 좋았다 |
| 먹다 --> 먹 + 었 + 다 --> 먹었다 |
| 죽다 --> 죽 + 었 + 다 --> 죽었다 |
Näin aikaan saatu menneessä muodossa oleva verbi tai adjektiivi voidaan taivuttaa epämuodolliseen tuttavalliseen tyyliin tai kohteliaaseen tuttavalliseen tyyliin kuten aikaisemmin opittiin. Menneessä muodossa olevien verbien ja adjektiivien taivuttaminen on kuitenkin vielä helpompaa, koska niiden pääte on aina 어(요).
| Sanakirjamuoto | Nykymuoto | Mennyt muoto | Suomeksi |
| 잡다 | 잡아(요) | 잡았어(요) | (v) otti kiinni, nappasi |
| 찾다 | 찾아(요) | 찾았어(요) | (v) etsi |
| 짧다 | 짧아(요) | 짧았어(요) | (adj) oli lyhyt |
| 작다 | 작아(요) | 작았어(요) | (adj) oli pieni |
| 앉다 | 앉아(요) | 앉았어(요) | (v) istui |
| 좋다 | 좋아(요) | 좋았어(요) | (adj) oli hyvä |
| 좁다 | 좁아(요) | 좁았어(요) | (adj) oli kapea |
| 먹다 | 먹어(요) | 먹었어(요) | (v) söi |
| 없다 | 없어(요) | 없었어(요) | (adj) ei ollut (olemassa), ei omistanut |
| 죽다 | 죽어(요) | 죽었어(요) | (v) kuoli |
| 늙다 | 늙어(요) | 늙었어(요) | (v) vanhentui, ikääntyi |
| 읽다 | 읽어(요) | 읽었어(요) | (v) luki |
| 싫다 | 싫어(요) | 싫었어(요) | (adj) oli epämiellyttävä, oli inhottava |
| 입다 | 입어(요) | 입었어(요) | (v) piti päällä (vaatteita) |
| 찍다 | 찍어(요) | 찍었어(요) | (v) leikata |
| 있다 | 있어(요) | 있었어(요) | (v/adj) oli (olemassa), omisti |
| 쉬다 | 쉬어(요) | 쉬었어(요) | (v) levätä, lehvähtää |
1) 경관이 도둑을 잡았어요. - Poliisi otti varkaan kiinni.
2) 내 안경을 찾았어요. - Etsin silmälasejani.
3) 여름 휴가이 너무 짧았어요. - Kesäloma oli liian lyhyt.
4) 그 소년이 저 의자에 방금 앉았어요. - Se poika istui hetki sitten tuolla tuolilla.
5) 그저께, 석식에 뭘 먹었어요? - Mitä söit toissapäivänä päivälliseksi?
6) 어제, 난 수업이 없었어요. - Minulla ei ollut eilen koulua.
7) 아버지는, 지난 일요일에 신문을 못 읽었어요. - Isä ei voinut lukea viime sunnuntaina sanomalehteä.
8) 지난 주 여기에 어린이가 많이 있었어요. - Täällä oli viime viikolla paljon lapsia.
하다 käyttäytyy kuten epämuodollisessa tuttavallisessakin tyylissä eli yhdistelmästä 하 + 였어(요) tulee 했어(요).
Jos vartalo on jokin muu vokaaliloppuinen, niin vartalon viimeinen vokaali ja sisäliitteen vokaali joko supistuvat tai sulautuvat yhteen, kuten nähtiin jo epämuodollisen tuttavallisen tyylin taivutuksen yhteydessä. Käydäänpä supistumat ja sulautumat vielä kertauksen vuoksi läpi.
| Vartalon viimeinen vokaali | + sisäliite | Supistuma/sulautuma | Epämuodollisen tuttavallisen tyylin pääte |
| 아 | + 았 | 았 | 어 |
| 오 | + 았 | 왔 | 어 |
| 어 | + 었 | 었 | 어 |
| ㅜ | + 었 | 웠 | 어 |
| ㅡ* | + 었/았 | 었/았*) | 어 |
| ㅣ | + 었 | 였 | 어 |
| ㅐ | + 었 | 앴 | 어 |
| ㅔ | + 었 | 엤 | 어 |
| *) Mikäli ㅡ on vartalon ainoa vokaali, niin sisäliite on aina 었. | |||
| Esimerkit 아 + 았 = 았 | ||
| 가다 --> 갔어(요) | meni | |
| 만나다 --> 만났어(요) | tapasi | |
| 일어나다 --> 일어났어(요) | nousi ylös, heräsi | |
| 싸다 --> 쌌어(요) | oli halpa | |
| 비싸다 --> 비쌌어(요) | oli kallis | |
| 사다 --> 샀어(요) | osti | |
| Esimerkit 오 + 았 = 왔 | ||
| 오다 --> 왔어(요) | tuli | |
| 보다 --> 봤어(요) | näki, katsoi | |
| Esimerkit 어 + 었 = 었 | ||
| 서다 --> 섰어(요) | seisoi | |
| 건너다 --> 건넜어(요) | meni yli, ylitti | |
| Esimerkit ㅜ + 었 = 웠 | ||
| 배우다 --> 배웠어(요) | oppi | |
| 바꾸다 --> 바꿨어(요) | muutti, vaihtoi | |
| Esimerkit ㅡ + 었 = 었 | ||
| 크다 --> 컸어(요) | oli iso, oli suuri | |
| 쓰다 --> 썼어(요) | (1) käytti (2) kirjoitti (3) piti päässä | |
| 끄다 --> 껐어(요) | (1) laittoi pois päältä (2) sammutti (tulen) | |
| 치르다 --> 치렀어(요) | maksoi | |
| 예쁘다 --> 예뻤어(요) | oli nätti, oli söpö | |
| 기쁘다 --> 기뻤어(요) | oli iloinen | |
| 슬프다 --> 슬펐어(요) | oli surullinen | |
| Esimerkit ㅡ + 았 = 았 | ||
| 고프다 --> 고팠어(요) | oli nälkäinen | |
| 나쁘다 --> 나빴어(요) | oli paha, huono | |
| 아프다 --> 아팠어(요) | oli kipeä | |
| Esimerkit ㅣ + 었 = 였 | ||
| 마시다 --> 마셨어(요) | joi | |
| 즐기다 --> 즐겼어(요) | oli hauskaa, nautti olostaan | |
| 가르치다 --> 가르쳤어(요) | opetti | |
| 내리다 --> 내렸어(요) | (1) laskeutui (2) jäi pois kyydistä (junan, bussin ym.) | |
| Esimerkit ㅐ + 었 = 앴 | ||
| 보내다 --> 보냈어(요) | lähetti, postitti | |
| 끝내다 --> 끝냈어(요) | lopetti | |
| Esimerkit ㅔ + 었 = 엤 | ||
| 세다 --> 셌어(요) | laski (laskutoimituksia) | |
| 메다 --> 멨어(요) | tukkeutui, meni tukkoon | |
Kaikki edellisessä predikaateista kertovassa kappaleessa esitellyt epäsäännölliset verbit ja adjektiivit taipuvat epäsäännöllisesti myös kun niihin liitetään menneen muodon sisäliite. Sääntöhän näiden epäsäännöllisten verbien ja adjektiivien kohdalla oli, että aina kun vartaloon liitetään jokin vokaalialkuinen liite tai pääte, niin ne taipuvat epäsäännöllisesti. Tässä tapauksessa liitetään siis 었/았, joka on vokaalialkuinen.
Sitten kun sisäliite on saatu paikalleen, taipuvat nämäkin verbit tuttavalliseen ja kohteliaaseen muotoon kun niihin liitetään pääte 어 tai 어요. Tässä vielä lyhyt kertaus epäsäännöllisistä verbeistä:
| Epäsäännölliset verbit ja adjektiivit + sisäliite 었/았 | ||
| ㅅ-adjektiivit ja -verbit | 짓다 --> vartalon viimeinen ㅅ katoaa: 지 + 었 + 어(요) --> 지었어(요) | |
| ㄷ-adjektiivit ja -verbit | 걷다 --> vartalon viimeinen ㄷ muuttuu ㄹ:iksi: 걸 + 었 + 어(요) --> 걸었어(요) | |
| ㅎ-adjektiivit | 어떻다 --> vartalon viimeinen ㅎ katoaa: 어떠 + 었 + 어(요) --> 어땠어(요) | |
| ㅂ-adjektiivit ja -verbit | 반갑다 --> vartalon viimeinen ㅂ muuttuu ㅜ:ksi: 반가워 + ㅆ + 어(요) --> 반가웠어(요) | |
| 르-adjektiivit ja -verbit | 모르다 --> vartalon viimeinen ㅡ muuttuu ㄹ:iksi: 몰ㄹ + 았 + 어(요) --> 몰랐어(요) | |
Kun kaksi menneen muodon sisäliitettä yhdistetään toisiinsa, voidaan näin ilmaista nykyhetkestä katsottuna kaukaista ja päättynyttä tai ei enää paikkansa pitävää mennyttä tekoa, tapahtumaa tai tilaa. Suomessa tätä muotoa vastaa suurin piirtein pluskvamperfekti ("olin ollut", "oli mennyt" jne.). Tämä muotoa käytetään yleensä melko muodollisessa kirjallisessa tekstissä, joten se käydään tässä vain hyvin lyhyesti läpi. Tavallisesti käytetään nimittäin kuitenkin pelkkää mennyttä muotoa myös näiden päättyneiden tekojen, tapahtumien ja tilojen ilmaisemiseen. Tarkoituksena siis on, että tunnistat tämän muodon kun siihen mahdollisesti törmäät, mutta tätä ei tarvitse muuten osata. Taivutus on tosin hyvin helppo, kun osaa tavalliseen menneen muodon taivutuksen.
Yhdistelmä 았/었/였 + 었 ilmaisee siis että teko, tapahtuma tai tila on tapahtunut pitkän aikaa sitten ja että kyseinen teko, tapahtuma tai tila on jo päättynyt. Ensimmäiseen menneen muodon sisäliitteeseen 았/었/였 liitettävä toinen menneen muodon sisäliite on aina 었 riippumatta siitä mikä vokaali ensimmäisessä sisäliitteessä on. Tämä kokonaisuus voidaan taivuttaa normaalisti tuttavalliseen ja kohteliaaseen yksinkertaiseen tyyliin lisäämällä siihen pääte 어(요).
| "Kaksinkertainen mennyt muoto" - päättyneet teot: verbin vartalo + 았/었/였 + 었 + 다 | ||
| Lisää verbin vartalon ja päätteen 다 väliin menneen muodon sisäliite ja 었. Esim. 찾다 --> 찾 + 았 + 었 + 다 --> 찾았었다 좋다 --> 좋 + 았 + 었 + 다 --> 좋았었다 먹다 --> 먹 + 었 + 었 + 다 --> 먹었었다 죽다 --> 죽 + 었 + 었 + 다 --> 죽었었다 하다 --> 하 + 였 + 었 + 다 --> 했었 | ||
| Näin saatu verbi voidaan taivuttaa tuttavalliseen ja kohtaliaaseen yksinkertaiseen muotoon lisäämällä verbin/adjektiivin vartaloon
pääte 어(요). Esim. 찾았었다 --> 찾았었 + 좋았었다 --> 좋았었 + 먹었었다 --> 먹었었 + 죽었었다 --> 죽었었 + 했었다 --> 했었 + | ||
Vertaa näitä kahta:
작년에 중국에 갔었어요. - Menin viime vuonna Kiinaan (mutta nyt olen tullut taas takaisin).
작년에 중국에 갔어요. - Menin viime vuonna Kiinaan (ja olen vieläkin sillä matkallani).
1) 지훈씨가 어제 여기에 왔었어요. - Jihun tuli eilen tänne (ja meni pois).
2) 그 여자는 한국에 살았었어요. - Hän on asunut Koreassa (mutta ei asu enää).
3) 우리는 전에 만났었어요? - Olemmeko me tavanneet aikaisemmin (joskus kauan sitten)?
Tavallisessa puheessa ja tekstissä käytetään yleensä yksinkertaista mennyttä muotoa ilmaisemaan samaa asiaa. Tällöin ei ole kuitenkaan niin varmaa onko teko, tapahtuma tai tila jo päättynyt vai ei.
1) 지훈씨가 어제 여기에 왔어요. - Jihun tuli eilen tänne (ja meni pois tai sitten ei).
2) 그 여자는 한국에 살았어요. - Hän asui Koreassa. / Hän on asunut Koreassa.
3) 우리는 전에 만났어요? - Olemmeko me tavanneet aikaisemmin?
Saman verbiin tai adjektiiviin voi liittää useampia sisäliitteitä, kun halutaan vaikkapa ilmaista samaan aikaan kunnioitusta tekijää kohtaan ja mennyttä aikamuotoa. Sisäliitteet lisätään verbiin ja adjektiiviin aina tietyssä järjestyksessä. Katsotaan seuraavaksi missä järjestyksessä juuri oppimamme sisälliitteet kussakin tapauksessa lisätään.
Jos samaan verbillä tai adjektiivilla halutaan ilmaista samaan aikaan sekä kunnioitusta puheenaihetta kohtaan että mennyttä aikamuotoa, niin sisäliitteet (으)시 ja 었 lisätään vartalon ja päätteen väliin aina nimenomaan järjestyksessä (으)시 + 었. Eli (으)시 sijoitetaan aina heti verbin tai adjektiivin vartalon perään ennen mennyttä muotoa ilmaisevaa sisäliitettä 었. Itse asiassa tästä voi muodostaa yleisen säännön sisäliitteiden järjestyksessä eli aina jos verbiin halutaan liittää useampia sisäliitteitä ja yksi näistä sisäliitteistä on (으)시, niin (으)시 on aina lähimpänä vartaloa.
Menneen muodon taivutussääntöjen mukaisesti (으)시 ja 었 supistuvat yhteen eli muotoon (으)셨.
| Liitä 셨 sanakirjamuodossa olevan vokaaliloppuisen verbin tai adjektiivin vartalon perään. |
| 시다 --> 가 + 시 + 었 + 다 --> 가셨다 |
| 공부하다 --> 공부하 + 시 + 었 + 다 --> 공부하셨다 |
| Liitä 으셨 sanakirjamuodossa olevan konsonanttiloppuisen verbin tai adjektiivin vartalon perään |
| 읽다 --> 읽 + 으시 + 었 + 다 --> 읽으셨다 |
| 먹다 --> 먹 + 으시 + 었 + 다 --> 먹으셨다 |
| Epäsäännölliset taivutukset menevät (으)시:n taivutussääntöjen mukaan: epäsäännölliset verbit ja adjektiivit sekä epäsäännölliset ㄹ-verbit ja -adjektiivit |
Näin aikaansaatu verbi tai adjektiivi taipuu säännöllisesti tuttavalliseen ja kohteliaaseen muotoon. Taivutuspääte on vokaalisoinnun mukaisesti aina 어(요).
| Liitä pääte 어(요) verbin tai adjektiivin vartaloon liitetyn sisäliitteen (으)셨 perään. |
| 가셨다 --> 가 + 셨 + 어(요) --> 가셨어(요) |
| 공부하셨다 --> 공부하 + 셨 + 어(요) --> 공부하셨어(요) |
| 읽으셨다 --> 읽 + 으셨 + 어(요) --> 읽으셨어(요) |
| 먹으셨다 --> 먹 + 으셨 + 어(요) --> 먹으셨어(요) |
그는 선생님이셨어요? - Oliko hän opettaja?
할머니가 불고기를 만드셨어요. - Isoäiti valmisti bulgogia.
사투씨는 중국어를 말 못 하셨어요. - Satu ei osannut puhua kiinaa.
안 가셨어요? - Etkö mennyt?
어머님이 거실에 계셨어요. - Äiti oli olohuoneessa.
돈이 없으셨어요? - Eikö sinulla ollut rahaa?
Yhdistämällä kunnioittava sisäliite (으)시 ja aikeita ilmaiseva sisäliite 겠, voidaan tiedustella kohteliaasti jonkun toisen aikeita. Kun 겠 liitetään lauseeseen, jossa on kunnioittava sisälliite (으)시, tulee 겠 vasta (으)시:n jälkeen kuten aikaisemmin jo todettiin. Toisin sanoen verbin vartaloon liitetään (으)시겠. Jos verbin vartalo loppuu vokaaliin, liitetään siihen 시겠 ja jos se loppuu konsonanttiin, liitetään 으시겠, aikaisemmin opittujen sääntöjen mukaisesti.
| Liitä 시겠 sanakirjamuodossa olevan vokaaliloppuisen verbin tai adjektiivin vartalon ja päätteen 다 väliin. |
| 가다: 가 + 시겠 + 다 --> 가시겠다 |
| 공부하다: 공부하 + 시겠 + 다 --> 공부하시겠다 |
| Liitä 으시겠 sanakirjamuodossa olevan konsonanttiloppuisen verbin tai adjektiivin vartalon ja päätteen 다 väliin |
| 읽다: 읽 + 으시겠 + 다 --> 읽으시겠다 |
| 먹다: 먹 + 으시겠 + 다 --> 먹으시겠다 |
| Epäsäännölliset taivutukset menevät (으)시:n taivutussääntöjen mukaan: epäsäännölliset verbit ja adjektiivit sekä epäsäännölliset ㄹ-verbit ja -adjektiivit |
Näin aikaansaatu verbi taipuu epämuodolliseen tuttavalliseen tyyliin tai kohteliaaseen tuttavalliseen tyyliin kuten mikä tahansa säännöllinen verbi. Taivutuspääte on vokaalisoinnun mukaisesti aina 어(요).
| Liitä pääte 어(요) verbin tai adjektiivin vartaloon liitetyn sisäliitteen (으)시겠 perään. |
| 가다: 가시겠다 --> 가시겠어(요)? (menetkö varmasti?) |
| 먹다: 먹으시겠다 --> 먹으시겠어(요)? (syötkö varmasti?) |
| 하다: 하시겠다 --> 하시겠어(요)? (teetkö varmasti?) |
Lauseen, jossa on sisäliiteyhdistelmä (으)시겠, merkitys on aina tulevaa aikomista ja tahtoa ja puheenaiheena oleva henkilö on kuulija.
1) 내일 가시겠어요? - Aiotko mennä huomenna?
2) 사과 좀 드시겠어요? - Haluaisitko syödä omenan?
3) 아시겠어요? - Ymmärrätkö?
Menneen muodon sisäliittä 었 ja aikeista ja oletuksista kertovaa sisäliitettä 겠 voidaan käyttää myös yhdessä samassa verbissä tai adjektiivissa. Tällöin 겠:in merkitys on aina "arvaus ja oletus" eli tätä yhdistelmää käytetään kun halutaan ilmaista oletuksia asioista, jotka tapahtuivat menneisyydessä tai spekuloida menneitä tapahtumia eli puhua siitä mitä varmaankin tapahtui. Sisäliite 겠 siis kääntyy tässä tapauksessa suomeksi "varmaankin". 겠 liitetään verbiin tai adjektiiviin vasta menneen muodon sisäliitteen 었/았/였 jälkeen eli vartalon ja 다-päätteen väliin liitetään 았겠/었겠/였겠 vokaalisoinnun mukaisesti.
| Liitä 았겠/었겠/였겠 sanakirjamuodossa olevan konsonanttiloppuisen verbin tai adjektiivin vartalon ja päätteen 다 väliin vokaalisoinnun mukaisesti. |
| 찾다 --> 찾 + 았겠 + 다 --> 찾았겠다 |
| 좋다 --> 좋 + 았겠 + 다 --> 좋았겠다 |
| 먹다 --> 먹 + 었겠 + 다 --> 먹었겠다 |
| 죽다 --> 죽 + 었겠 + 다 --> 죽었겠다 |
| Vokaaliloppuisten adjektiivien ja verbien sekä epäsäännöllisten adjektiivien ja verbien kohdalla, liitä pääte kuten menneessä muodossa ja lisää vielä sen perään 겠. |
Tuttavallisen tyyliin tai kohteliaan tuttavallisen tyylin taivutuspääte on aina vokaalisoinnun mukaisesti 어(요).
| Liitä pääte 어(요) verbin tai adjektiivin vartaloon liitetyn sisäliitteen 았겠/었겠/였겠 perään. |
| 가다: 갔겠다 --> 갔겠어(요) (meni varmaankin) |
| 먹다: 먹었겠다 --> 먹었겠어(요) (söi varmaankin) |
| 좋다: 좋았겠다 --> 좋았겠어(요) (oli varmaankin hyvä) |
| 하다: 했겠다 --> 했겠어(요) (teki varmaankin) |
1) 피곤했겠어요. – Olit varmaankin väsynyt.
2) 기차가 역에 도착했겠어요. - Juna varmaankin saapui asemalle.
3) 영화가 벌써 끝났겠어요. - Elokuva on jo varmaankin loppunut.
Jos haluamme liittää verbiin kaikki tässä kappaleessa opitut sisäliitteet, on järjestys aina seuraava: (으)시 + 었 + 겠. Tämä muoto ilmaisee ensinnäkin kunnioitusta puheenaihetta kohtaan. Sisäliite 었 kertoo, että kyse on jokin mennyt tapahtuma. Kuten yhdistelmässä (으)시 + 겠, puheenaihe on aina kuulija. Tämä on niin harvinainen yhdistelmä, etten keksi siitä edes järkevää esimerkkiä...
Sivua päivitetty edellisen kerran 1.9.2013
| Edellinen | | Kieliopin sisällysluetteloon | | Seuraava |
Jaa tämä sivu: