Tarou esittelee ystävänsä Antin Aikoille.
たろう： こんにち は。
あいこ： こんにち は。
たろう： あいこさん、こちら は アンッティさん です。
アンッティ： はじめまして。アンッティ です。どうぞ よろしく。
あいこ： はじめまして。わたし は あいこ です。どうぞ よろしく。アンッティさん は フィンランドじん です か。
アンッティ： はい、フィンランドじん です。
あいこ： アンッティさん は かいしゃいん です か。
アンッティ： いいえ、かいしゃいん では ありません。がくせい です。あいこさん も がくせい です か。
あいこ： はい、がくせい です。
たろう： また ね。
あいこ： また ね。
[Antti ja Aiko tapaavat edellisessä keskustelussa ensimmäisen kerran. Keskustelua ei siis ole esitetty tuttavallisella tyylillä, koska toisilleen vieraat henkilöt käyttävät aina kohteliasta tyyliä.]
Tarou: Päivää!
Aiko: Päivää!
Tarou: Aiko, tässä on Antti.
Antti: Hyvää päivää! Olen Antti. Hauska tutustua.
Aiko: Hyvää päivää! Minä olen Aiko. Hauska tutustua. Antti, oleko sinä suomalainen?
Antti: Kyllä, olen suomalainen.
Aiko: Antti, oletko toimistossa töissä? (kirjaimellisesti: Antti, oletko yrityksen työntekijä?)
Antti: Ei, en ole toimistossa töissä. Olen opiskelija. Aiko, oletko sinä myös opiskelija?
Aiko: Kyllä, olen opiskelija.
Tarou: Hei, hei!
Aiko: Hei sitten!
Antti kyselee Taroulta ihmisten nimiä ja kansallisuuksia.
アンッティ： そちら は どなた です か。
たろう： こちら は ジョンさん です。
アンッティ： ジョンさん は アメリカじん です か。
たろう： はい、アメリカじん です。
アンッティ： こちら は どなた です か。
たろう： そちら は イリナさん です。
アンッティ： イリナさん は スウェーデンじん です か。
たろう： いいえ、スウェーデンじん ではありません。ロシアじん です。
アンッティ： あちら は どなた です か。
たろう： あちら は チャンさん です。
アンッティ： チャンさん は ちゅうこくじん です か、タイじん です か。
たろう： ちゅうこくじん です。
Antti: Kuka se (henkilö siinä) on?
Tarou: Tämä (henkilö tässä) on John.
Antti: Onko John amerikkalainen?
Tarou: Kyllä, (hän) on amerikkalainen.
Antti: Kuka tämä (henkilöä) on?
Tarou: Se (henkilö siinä) on Irina.
Antti: Onko Irina ruotsalainen?
Tarou: Ei, (hän) ei ole ruotsalainen. (Hän) on venäläinen.
Antti: Kuka tuo (henkilö) on?
Tarou: Tuo (henkilö) on Chang.
Antti: Onko Chang kiinalainen vai thaimaalainen?
Tarou: (Hän) on kiinalainen.
アンッティ： それ は だれ？
たろう： これ は ジョンさん だ。
アンッティ： ジョンさん は アメリカじん？
たろう： うん、アメリカじん だ。
アンッティ： これ は だれ？
たろう： それ は イリナさん だ。
アンッティ： イリナさん は スウェーデンじん？
たろう： ううん、スウェーデンじん じゃない。ロシアじん だ。
アンッティ： あれ は だれ？
たろう： あれ は チャンさん だ。
アンッティ： チャンさん は ちゅうこくじん か、タイじん か？
たろう： ちゅうこくじん だ。
Antti: Kuka se (siinä) on?
Tarou: Tämä (tässä) on John.
Antti: Onko John amerikkalainen?
Tarou: Kyllä, (hän) on amerikkalainen.
Antti: Kuka tämä on?
Tarou: Se (siinä) on Irina.
Antti: Onko Irina ruotsalainen?
Tarou: Ei, (hän) ei ole ruotsalainen. (Hän) on venäläinen.
Antti: Kuka tuo on?
Tarou: Tuo on Chang.
Antti: Onko Chang kiinalainen vai thaimaalainen?
Tarou: (Hän) on kiinalainen.
Antti kyselee Taroulta erilaisista esineistä.
アンッティ： これ は なん です か。
たろう： それ は じんぶん です。
アンッティ： それ は なん です か。
たろう： これ は でんわ です。
アンッティ： あれ は なん です か。
たろう： あれ は くるま です。
アンッティ： これ は あなた の とけい です か。
たろう： はい、わたし の とけい です。
アンッティ： それ は あいこさん の じてんしゃ です か。
たろう： いいえ、これ は あいこさん の ではありません。わたし の です。あれ は あいこさん の です。
アンッティ： これ は なに？
たろう： それ は じんぶん だ。
アンッティ： それ は なに？
たろう： これ は でんわ だ。
アンッティ： あれ は なに？
たろう： あれ は くるま だ。
アンッティ： これ は あなた の とけい？
たろう： うん、わたし の とけい だ。
アンッティ： それ は あいこさん の じてんしゃ？
たろう： ううん、これ は あいこさん の じゃない。わたし の だ。あれ は あいこさん の だ。
Antti: Mikä tämä on?
Tarou: Se on sanomalehti.
Antti: Mikä se on?
Tarou: Tämä on puhelin.
Antti: Mikä tuo on?
Tarou: Tuo on auto.
Antti: Onko tämä sinun kellosi?
Tarou: Kyllä, (se) on minun kelloni.
Antti: Onko tuo Aikon polkupyörä?
Tarou: Ei, tämä ei ole Aikon polkupyörä. (Tämä) on minun (polkupyöräni). Tuo on Aikon (polkupyörä).
| ひらがな | suomeksi | |
| たろう | [japanilainen miehen nimi] | |
| あいこ | [japanilainen naisen nimi] | |
| こんにちは | Hyvää päivää! | |
| さん | herra/rouva/neiti [suffiksi] | |
| こちら | tämä [henkilö tai suunta, kts. kielioppi] | |
| は | [osoittaa lauseen teeman] [partikkeli, kts. kielioppi] | |
| です | olla [kopula, kohtelias tyyli] | |
| はじめまして | Hyvää päivää! (vain ensimmäistä kertaa tavattessa) (kts. muuta ha.) |
|
| どうぞよろしく | Hauska tutustua! | |
| わたし | minä [kohtelias tyyli] | |
| フィンランドじん | suomalainen (henkilö) | |
| フィンランド | Suomi | |
| じん | ihminen, henkilö | |
| ひと | ihminen, henkilö | |
| かた | henkilö [kohtelias ilmaus] | |
| か | [tekee väitelauseesta kysymyksen] [partikkeli, kts. kielioppi] |
|
| はい | kyllä | |
| かいしゃいん | yrityksen työntekijä | |
| かいしゃ | yritys, firma | |
| いん | jäsen, osallistuja | |
| いいえ | ei | |
| ではありません | ei olla [kohtelias tyyli] | |
| がくせい | opiskelija | |
| も | myös [partikkeli, kts. kielioppi] | |
| またね | hei, hei! Ensi kertaan! | |
| その | se (siinä) [adjektiivinen, kts. kielioppi] |
|
| そちら | se (henkilö tai suunta) [kts. kielioppi] |
|
| どなた | kuka? [kohtelias ilmaus] | |
| この | tämä (tässä) [adjektiivinen, kts. kielioppi] |
|
| アメリカじん | amerikkalainen (henkilö) | |
| アメリカ | Amerikka | |
| スウェーデンじん | ruotsalainen (henkilö) | |
| スウェーデン | Ruotsi | |
| ロシアじん | venäläinen (henkilö) | |
| ロシア | Venäjä | |
| あの | tuo (tuolla) [adjektiivinen, kts. kielioppi] | |
| あちら | tuo (henkilö tai suunta) [kts. kielioppi] | |
| ちゅうごくじん | kiinalainen (henkilö) | |
| ちゅうごく | Kiina | |
| タイじん | thaimaalainen (henkilö) | |
| タイ | Thaimaa | |
| それ | se (siinä) [kts. kielioppi] | |
| だれ | kuka | |
| だ | olla [kopula, tuttavallisessa tyylissä] | |
| これ | tämä (tässä) [kts. kielioppi] | |
| うん | joo [tuttavallisessa tyylissä] | |
| ううん | ei, njää [tuttavallisessa tyylissä] | |
| じゃない | ei ole [tuttavallisessa tyylissä] | |
| なん, なに | mikä? [kts. muuta ha.] | |
| しんぶん | sanomalehti | |
| でんわ | puhelin | |
| くるま | auto | |
| あなた | sinä [kohtelias tyyli] | |
| の | ilmaisee possessiivia [partikkeli, kts. kielioppi] | |
| とけい | kello | |
| じてんしゃ | polkupyörä | |
| ぼく | (mask.) minä [käytetään tuttavallisessa tyylissä] |
Kopula (=lauseenjäseniä yhdistävä sana) です vastaa suomen kielen 'olla'-verbiä. Japanin verbit eivät taivu eri suvussa eivätkä luvussa, joten です tarkoittaa 'minä olen', 'sinä olet', 'hän on', 'me olemme', 'te olette' ja 'he ovat'. Toinen 'olla'-verbiä vastaava kopula on だ. Kopulaa です käytetään kohteliaassa tyylissä eli puhuttaessa tuntemattomille sekä "hyvänpäivän"-tutuille ja kopulaa だ tuttavallisessa tyylissä eli puhuttaessa ystäville ja perheenjäsenille. Nämä kaksi kopulaa eivät ole toistensa vastikkeita eri tyyleissä, です ei siis ole だ:n kohtelias muoto eikä だ です:n tuttavallinen muoto, vaan kyseessä on kaksi eri kopulaa, jolla on vain samantyyppinen käyttötapa. Ensimmäinen näiden kopuloiden käytössä ilmenevä eroavaisuus löytyy heti partikkelin か käytössä kysymyslauseissa. Muita käyttöön liittyviä eroavaisuuksia käydään läpi myöhemmin.
| Nykyinen/Ei-mennyt muoto | Mennyt muoto | |
| Myönteinen | です = on | でした = oli |
| Kielteinen | ではありません = ei ole | ではありませんでした = ei ollut |
Kopulan だ käyttö on usein tyypillistä miehille, naiset jättävät sen usein pois käyttäen pelkkää teema-partikkelia は. Tämä ei ole kuitenkaan mikään sääntö vaan molemmat sukupuolet käyttävät molempia ilmaisutapoja. Esimerkiksi '(se/tämä/tuo) on puhelin' -> "Miehekäs tyyli":でんわ だ, "Naisellinen tyyli":でんわ は.
| Nykyinen/Ei-mennyt muoto | Mennyt muoto | |
| Myönteinen | だ = on | だった = oli |
| Kielteinen | じゃない = ei ole | じゃなかった = ei ollut |
Partikkeleilla ilmaistaan japanissa sanojen erilaisia kieliopillisia tehtäviä lauseissa. Partikkeli tulee aina sen sanan jälkeen, jota se määrittää, aivan kuten suomen sijapäätteetkin. Oikean partikkelin käyttö on tärkeää, koska koko lauseen merkitys saattaa muuttua partikkelia vaihdettaessa.
1. Substantiivi 1 は substantiivi 2 です
Substantiivi 1 on substantiivi 2
わたし は がくせい です。Mitä minuun tulee, olen opiskelija. (Teema 'minä')
Partikkeli は ilmaisee lauseen teemaa. Teema on usein sama kuin lauseen subjekti, mutta ei aina. Teema voidaan jättää myös kokonaan pois, mikäli on ilmiselvää mistä puhutaan: (わたし は) アンッティ です。(Mitä minuun tulee,) olen Antti.
2. Substantiivi 1 は substantiivi 2 です か
Onko Substantiivi 1 substantiivi 2?
アンッティさん は フィンランドじん です か。Mitä Anttiin tulee, onko hän suomalainen?
Kysmyslauseet muodostetaan partikkelin か avulla. Kysymysten muodostaminen on helppoa, sillä ei tarvita kuin か viimeiseksi väitelauseen loppuun ja kysymys on valmis eli sanajärjestys pysyy samana. Kysymyslauseissa intonaatio ei ole nouseva, paitsi partikkelin か kohdalla.
Huomaa, että partikkelia か ei voida käyttää kopulan だ kanssa. だ tekee lauseesta erittäin vahvan väitelauseen, eikä ole mitään järkeä väittää jotain asiaa ja kysyä samalla onko asia niin kuin väitetään ("Tämä on aivan varmasti näin?"). Tuttavallisen tyylin kysymykset muodostetaankin ilman kysymyspartikkelia ja kopulaa だ. Puhuttaessa intonaatio nousee hieman kysymyslauseen loppua kohti.
3. Subtantiivi 1 も substantiivi 2 です
Substantiivi 1 on myös substantiivi 2/Substantiivi 1:kin on substantiivi 2
あいこさん も がくせい です か。Mitä tulee Aikoon, onko hänkin opiskelija?
も on mukaanlukeva teema-partikkeli. Se tarkoittaa yksinkertaisesti 'myös' tai vastaa suomen liitepartikkelia '-kin'. Jos lauseen verbi on kielteisessä muodossa, も tarkoittaa '(ei) myöskään' tai vastaa suomen liitepartikkeleita '-kään' ja '-kaan': わたし は ひしょ ではありませ。ーわたし も ではありません。"En ole sihteeri" -"En minäkään"
4. Substantiivi 1 の substantiivi 2
Substantiivi 1:n substantiivi 2
これ は あなた の とけい です か。Mitä tähän tulee, onko (tämä) sinun kellosi?
はい、わたし の とけい です。Kyllä, (se) on minun kelloni.
Partikkeli の ilmaisee possessiivia. Se voi merkitä myös alkuperää: スウェーデン の くるま - ruotsalainen auto tai フィンランド の カイサ - (alkuperältään) suomalainen Kaisa. の-partikkelia seuraava substantiivi (substantiivi 2) voidaan jättää pois, mikäli keskusteluun osallistujille on selvä mistä puhutaan:
アンッティ： それ は たろうさん の じてんしゃ です か。
たろう： はい、わたし の です。
Demonstratiivipronominit jakautuvat kolmeen eri sarjaan sen mukaan kuinka lähellädemonstratiivipronominin viittaama asia on kuulijaa ja puhujaa. こーalkuiset viittaavat siihen, että asia on lähellä puhujaa, そーalkuiset taas siihen, että asian on lähellä kuulijaa ja あーalkuiset siihen, ettei asia ole kummankaan keskustelussa mukanaolevan läheisyydessä. Lisäksi on oma どーsarjansa vastaaville kysymyssanoille.
| こ- | そ- | あ- | ど- |
| これ tämä (tässä) |
それ se (siinä) |
あれ tuo (tuolla) |
どれ mikä? |
| この tämä (adjektiivinen) |
その se (adjektiivinen) |
あの tuo (adjektiivinen) |
どの mikä? (adjektiivinen) |
| こちら tämä suunta/henkilö |
そちら se suunta/henkilö |
あちら tuo suunta/henkilö |
どちら kumpi suunta/henkilö? |
-れ- ja -の-loppuisten demonstratiivipronominien ero on siinä että ensimmäiset voivat esiintyä lauseessa yksinään mutta jälkimmäiset määrittävät aina jotain substantiivia. Voidaan sanoa esimerkiksi "これ は とけい です", "tämä on kello". "この とけい は あいこさん の です" tarkoittaa taas "Tämä kello on Aikon". ("この は とけい です" ja "これ とけい は あいこさん の です" ovat siis väärin, koska adjektiivinen この ei voi olla lauseen subjektina eikä これ ole adjektiivinen, joten se ei voi määrittää lauseen subjektia!)
Tervehdys, jota käytetään päivän valoisana aikana. Muita tervehdyksiä ovat mm. おはよう ごさいます, 'hyvää huomenta' ja こんばんは, 'hyvää iltaa'. また(ね) on ilmaus jota käytetään erottaessa. Usein tähän lisätään myös jonkinlainen ajanmääre, esimerkiksi また あした, huomiseen. Muita hyvästellessä käytettäviä ilmaisuja ovat kohtelias さようなら, 'hyvästi', ja しつれいします, joka on vielä muodollisempi tapa hyvästellä.
さん on kohteliaisuuteen liittyvä "tittelisuffiksi", joka liitetään henkilöiden nimiin, ja merkitykseltään se vastaa suunnilleen suomen 'herraa', 'rouvaa' tai 'neitiä'. Se voidaan liittää joko sukunimeen tai etunimeen. さん-suffiksia ei käytetä ikinä oman nimen yhteydessä.
こちら tarkoitaa 'tämä tässä' tai 'tämä suunta' ja se on kohtelias tapa ilmaista 'tämä henkilö'. このかた tarkoittaa ainoastaan tämä henkilö. かた on kohteliaampi vaihtoehto sanalle ひと ja molemmat siis tarkoittavat 'henkilö' tai 'ihminen'.
はじめまして aloittaa esittäytymisen. Olen kääntänyt tämän tässä muotoon 'hyvää päivää', sillä ilmaisulle ei ole tarkkaa suomenkielistä käännöstä. はじめまして on eräs verbimuoto verbistä はじめる, 'aloittaa'.
Persoonapronominia わたし, 'minä', käytetään japanissa hyvin niukasti verrattuna suomeen. Samoin sinä-sanan, あなた, käyttöä vältellään ja ihmisiä puhutellaan mieluiten heidän nimillään, アンッティさん. Muista käyttää asianmukaista suffiksia! Eri kohteliaisuustasoilla käytetään eri pronomineja. Tästä esimerkkinä toinen minää tarkoittava sana, ぼく, jota käytetään tuttavallisessa tyylissä. Tätä sanaa käyttävät yleisesti vain miehet, joskin nuoret naiset ovat jossain määrin omaksuneet sanan käytön.
はい tarkoittaa periaatteessa 'kyllä' ja いいえ 'ei', mutta niiden merkitys on laajempi. Kannattaa siis ajatella enemmin, että はい tarkoittaa 'se on totta' ja いいえ 'ei pidä paikkaansa', muuten tietynlaisten ilmaisujen ymmärtämisessä voi tulla vaikeuksia. はい:ta käytetään myös merkityksessä 'kuulin mitä sanoit ja ymmärrän sen (vaikka en olekaan välttämättä samaa mieltä...)' うん ja ううん ovat tuttavallisen tyylin 'kyllä' ja 'ei'.
Molemmat näistä sanoista tarkoittavat 'kuka', mutta どなた on kohteliaampi.
Kysymyssana "mikä" äännetään joko なに tai なん. Ääntämystä なん käytetään yleisesti kun sana edeltää tavuja で tai だ.
| Etusivulle | | Takaisin sivun alkuun |
Kysyttavää? Kommentteja? Virheitä? Toiveita? Epäselvyyksiä? Parannusehdotuksia?
- kirjoita foorumille (kirjaudu sisälle tunnuksella "Vierailija" ja salasanalla "kanjikaveri") tai lähetä sähköpostia: kanjikaveri [ät] gmail [piste] com