Sanasto

漢字	ひらがな		suomeksi
太郎	たろう		[japanilainen miehen nimi]
愛子	あいこ		[japanilainen naisen nimi]
こんにちは			Hyvää päivää!
さん			herra/rouva/neiti [suffiksi]
こちら			tämä [henkilö tai suunta, kts. kielioppi]
は			[osoittaa lauseen teeman]　[partikkeli, kts. kielioppi]
です			olla [kopula, kohtelias tyyli]
はじめまして			Hyvää päivää! (vain ensimmäistä kertaa tavattessa) (kts. muuta ha.)
どうぞよろしく			Hauska tutustua!
私	わたし		minä [kohtelias tyyli]
フィンランド人	フィンランドじん		suomalainen (henkilö)
		フィンランド	Suomi
		人	ihminen, henkilö
人	ひと		ihminen, henkilö
方	かた		henkilö [kohtelias ilmaus]
か			[tekee väitelauseesta kysymyksen] [partikkeli, kts. kielioppi]
はい			kyllä
会社員	かいしゃいん		yrityksen työntekijä
		会社	yritys, firma
		員	jäsen, osallistuja
いいえ			ei
ではありません			ei olla [kohtelias tyyli]
学生	がくせい		opiskelija
も			myös [partikkeli, kts. kielioppi]
またね			hei, hei! Ensi kertaan!
その			se (siinä) [adjektiivinen, kts. kielioppi]
そちら			se (henkilö tai suunta) [kts. kielioppi]
どなた			kuka? [kohtelias ilmaus]
この			tämä (tässä) [adjektiivinen, kts. kielioppi]
アメリカ人	アメリカじん		amerikkalainen (henkilö)
		アメリカ	Amerikka
スウェーデン人	スウェーデンじん		ruotsalainen (henkilö)
		スウェーデン	Ruotsi
ロシア人	ロシアじん		venäläinen (henkilö)
		ロシア	Venäjä
あの			tuo (tuolla)　[adjektiivinen, kts. kielioppi]
あちら			tuo (henkilö tai suunta)　[kts. kielioppi]
中国人	ちゅうごくじん		kiinalainen (henkilö)
		中国	Kiina
タイ人	タイじん		thaimaalainen (henkilö)
		タイ	Thaimaa
それ			se (siinä) [kts. kielioppi]
誰	だれ		kuka
だ			olla [kopula, tuttavallisessa tyylissä]
これ			tämä (tässä) [kts. kielioppi]
うん			joo [tuttavallisessa tyylissä]
ううん			ei, njää [tuttavallisessa tyylissä]
じゃない			ei ole [tuttavallisessa tyylissä]
何	なん, なに		mikä? [kts. muuta ha.]
新聞	しんぶん		sanomalehti
電話	でんわ		puhelin
車	くるま		auto
あなた			sinä [kohtelias tyyli]
の			ilmaisee possessiivia　[partikkeli, kts. kielioppi]
時計	とけい		kello
自転車	じてんしゃ		polkupyörä
僕	ぼく		(mask.) minä [käytetään tuttavallisessa tyylissä]

Kielioppi

Kopulat です ja だ

Kopula (=lauseenjäseniä yhdistävä sana) です vastaa suomen kielen 'olla'-verbiä. Japanin verbit eivät taivu eri suvussa eivätkä luvussa, joten です tarkoittaa 'minä olen', 'sinä olet', 'hän on', 'me olemme', 'te olette' ja 'he ovat'. Toinen 'olla'-verbiä vastaava kopula on だ. Kopulaa です käytetään kohteliaassa tyylissä eli puhuttaessa tuntemattomille sekä "hyvänpäivän"-tutuille ja kopulaa だ tuttavallisessa tyylissä eli puhuttaessa ystäville ja perheenjäsenille. Nämä kaksi kopulaa eivät ole toistensa vastikkeita eri tyyleissä, です ei siis ole だ:n kohtelias muoto eikä だ です:n tuttavallinen muoto, vaan kyseessä on kaksi eri kopulaa, jolla on vain samantyyppinen käyttötapa. Ensimmäinen näiden kopuloiden käytössä ilmenevä eroavaisuus löytyy heti partikkelin か käytössä kysymyslauseissa. Muita käyttöön liittyviä eroavaisuuksia käydään läpi myöhemmin.

　　　 　　　　　 　　　　　 　　　 　　　 　　　　　　 　　　　　　 　　　　　　　　　　　　 　　　 　　　 　　　　　　 　　　　　　　　　　　　 　　　　　　 　　　

Kopulan です taivutus

	Nykyinen/Ei-mennyt muoto	Mennyt muoto
Myönteinen	です = on	でした = oli
Kielteinen	ではありません = ei ole	ではありませんでした = ei ollut

Kopulan だ käyttö on usein tyypillistä miehille, naiset jättävät sen usein pois käyttäen pelkkää teema-partikkelia は. Tämä ei ole kuitenkaan mikään sääntö vaan molemmat sukupuolet käyttävät molempia ilmaisutapoja. Esimerkiksi '(se/tämä/tuo) on puhelin' -> "Miehekäs tyyli":電話だ, "Naisellinen tyyli":電話は.

　　　 　　　　　 　　　　　 　　　 　　　 　　　　　　 　　　　　　 　　　　　　　　　　　　 　　　 　　　 　　　　　　 　　　　　　　　　　　　 　　　　　　 　　　

Kopulan だ taivutus

	Nykyinen/Ei-mennyt muoto	Mennyt muoto
Myönteinen	だ = on	だった = oli
Kielteinen	じゃない = ei ole	じゃなかった = ei ollut

Partikkelit は, か, も ja の

Partikkeleilla ilmaistaan japanissa sanojen erilaisia kieliopillisia tehtäviä lauseissa. Partikkeli tulee aina sen sanan jälkeen, jota se määrittää, aivan kuten suomen sijapäätteetkin. Oikean partikkelin käyttö on tärkeää, koska koko lauseen merkitys saattaa muuttua partikkelia vaihdettaessa.

1. Substantiivi 1 は substantiivi 2 です
Substantiivi 1 on substantiivi 2
私　は　学生　です。
Mitä minuun tulee, olen opiskelija. (Teema 'minä')
Partikkeli は ilmaisee lauseen teemaa. Teema on usein sama kuin lauseen subjekti, mutta ei aina. Teema voidaan jättää myös kokonaan pois, mikäli on ilmiselvää mistä puhutaan: （私は）アンッティです。(Mitä minuun tulee,) olen Antti.

2. Substantiivi 1 は substantiivi 2 です か
Onko Substantiivi 1 substantiivi 2?
アンッティさんはフィンランド人ですか。Mitä Anttiin tulee, onko hän suomalainen?
Kysmyslauseet muodostetaan partikkelin か avulla. Kysymysten muodostaminen on helppoa, sillä ei tarvita kuin か viimeiseksi väitelauseen loppuun ja kysymys on valmis eli sanajärjestys pysyy samana. Kysymyslauseissa intonaatio ei ole nouseva, paitsi partikkelin か kohdalla.

Huomaa, että partikkelia か ei voida käyttää kopulan だ kanssa. だ tekee lauseesta erittäin vahvan väitelauseen, eikä ole mitään järkeä väittää jotain asiaa ja kysyä samalla onko asia niin kuin väitetään ("Tämä on aivan varmasti näin?"). Tuttavallisen tyylin kysymykset muodostetaankin ilman kysymyspartikkelia ja kopulaa だ. Puhuttaessa intonaatio nousee hieman kysymyslauseen loppua kohti.

3. Subtantiivi 1 も substantiivi 2 です
Substantiivi 1 on myös substantiivi 2/Substantiivi 1:kin on substantiivi 2
愛子さんも学生ですか。
Mitä tulee Aikoon, onko hänkin opiskelija?
も on mukaanlukeva teema-partikkeli. Se tarkoittaa yksinkertaisesti 'myös' tai vastaa suomen liitepartikkelia '-kin'. Jos lauseen verbi on kielteisessä muodossa, も tarkoittaa '(ei) myöskään' tai vastaa suomen liitepartikkeleita '-kään' ja '-kaan': 秘書ではありませ。ー私もではありません。"En ole sihteeri" -"En minäkään"

4. Substantiivi 1 の substantiivi 2
Substantiivi 1:n substantiivi 2
これはあなたの時計ですか。Mitä tähän tulee, onko (tämä) sinun kellosi?
はい、私の時計です。Kyllä, (se) on minun kelloni.
Partikkeli の ilmaisee possessiivia. Se voi merkitä myös alkuperää: スウェーデンの車 - ruotsalainen auto tai フィンランドのカイサ - (alkuperältään) suomalainen Kaisa. の-partikkelia seuraava substantiivi (substantiivi 2) voidaan jättää pois, mikäli keskusteluun osallistujille on selvä mistä puhutaan:
アンッティ：　それは太郎さんの自転車ですか。
たろう：　はい、私のです。

Demonstratiivipronominit - こ-そ-あ-ど

Demonstratiivipronominit jakautuvat kolmeen eri sarjaan sen mukaan kuinka lähellädemonstratiivipronominin viittaama asia on kuulijaa ja puhujaa. こーalkuiset viittaavat siihen, että asia on lähellä puhujaa, そーalkuiset taas siihen, että asian on lähellä kuulijaa ja あーalkuiset siihen, ettei asia ole kummankaan keskustelussa mukanaolevan läheisyydessä. Lisäksi on oma どーsarjansa vastaaville kysymyssanoille.

こ-	そ-	あ-	ど-
これ tämä (tässä)	それ se (siinä)	あれ tuo (tuolla)	どれ mikä?
この tämä (adjektiivinen)	その se (adjektiivinen)	あの tuo (adjektiivinen)	どの mikä? (adjektiivinen)
こちら tämä suunta/henkilö	そちら se suunta/henkilö	あちら tuo suunta/henkilö	どちら kumpi suunta/henkilö?

-れ- ja -の-loppuisten demonstratiivipronominien ero on siinä että ensimmäiset voivat esiintyä lauseessa yksinään mutta jälkimmäiset määrittävät aina jotain substantiivia. Voidaan sanoa esimerkiksi "これは時計です", "tämä on kello". "この時計は愛子さんのです" tarkoittaa taas "Tämä kello on Aikon". ("このは時計です" ja "これ時計は愛子さんのです" ovat siis väärin, koska adjektiivinen この ei voi olla lauseen subjektina eikä これ ole adjektiivinen, joten se ei voi määrittää lauseen subjektia!)

Muuta huomionarvoista

こんにちは。またね

Tervehdys, jota käytetään päivän valoisana aikana. Muita tervehdyksiä ovat mm. 'おはようございます', 'hyvää huomenta' ja こんばんは, 'hyvää iltaa'. また(ね) on ilmaus jota käytetään erottaessa. Usein tähän lisätään myös jonkinlainen ajanmääre, esimerkiksi また明日, huomiseen. Muita hyvästellessä käytettäviä ilmaisuja ovat kohtelias さようなら, 'hyvästi', ja 失礼します, joka on vielä muodollisempi tapa hyvästellä ja tarkoittaa kirjaimellisesti 'teen epäkohteliaisuuden'.

愛子さん

さん on kohteliaisuuteen liittyvä "tittelisuffiksi", joka liitetään henkilöiden nimiin, ja merkitykseltään se vastaa suunnilleen suomen 'herraa', 'rouvaa' tai 'neitiä'. Se voidaan liittää joko sukunimeen tai etunimeen. さん-suffiksia ei käytetä ikinä oman nimen yhteydessä.

こちら、この方

こちら tarkoitaa 'tämä tässä' tai 'tämä suunta' ja se on kohtelias tapa ilmaista 'tämä henkilö'. この方 tarkoittaa ainoastaan tämä henkilö. 方 on kohteliaampi vaihtoehto sanalle 人 ja molemmat siis tarkoittavat 'henkilö' tai 'ihminen'.

はじめまして

はじめまして aloittaa esittäytymisen. Olen kääntänyt tämän tässä muotoon 'hyvää päivää', sillä ilmaisulle ei ole tarkkaa suomenkielistä käännöstä. はじめまして on eräs verbimuoto verbistä 始める, 'aloittaa' ja se kirjoitetaan yleensä hiraganalla.

どうぞよろしく

Fraasi, jota käytetään esittäytymisen yhteydessä. どうぞ tarkoitaa 'ole hyvä' ja ぞよろしく 'olla hyvä' eli yhdessä 'ole kiltti ja ole minulle ystävällinen'. Sillä toivotetaan hyvää jatkoa uudelle tuttavuudella ja toivotaan toisen henkilön suosiollisuutta tulevaisuudessa. Ilmausta よろしく voidaan käyttää myös seuraavasti: 太郎さんによろしく eli 'kerro Taroulle terveisiä'.

アンッチです。私は愛子です。

Persoonapronominia 私, 'minä', käytetään japanissa hyvin niukasti verrattuna suomeen. Samoin sinä-sanan, あなた, käyttöä vältellään ja ihmisiä puhutellaan mieluiten heidän nimillään, あいこさん. Muista käyttää asianmukaista suffiksia! Eri kohteliaisuustasoilla käytetään eri pronomineja. Tästä esimerkkinä toinen minää tarkoittava sana, 僕, jota käytetään tuttavallisessa tyylissä. Tätä sanaa käyttävät yleisesti vain miehet, joskin nuoret naiset ovat jossain määrin omaksuneet sanan käytön.

はい ja いいえ

はい tarkoittaa periaatteessa 'kyllä' ja いいえ 'ei', mutta niiden merkitys on laajempi. Kannattaa siis ajatella enemmin, että はい tarkoittaa 'se on totta' ja いいえ 'ei pidä paikkaansa', muuten tietynlaisten ilmaisujen ymmärtämisessä voi tulla vaikeuksia. はい:ta käytetään myös merkityksessä 'kuulin mitä sanoit ja ymmärrän sen (vaikka en olekaan välttämättä samaa mieltä...)'. うん ja ううん ovat tuttavallisen tyylin 'kyllä' ja 'ei'.

どなた, 誰

Molemmat näistä sanoista tarkoittavat 'kuka', mutta どなた on kohteliaampi.